Julkaistu Seutumajakassa 1.3.2023

Perintö- ja lahjavero on yli sata vuotta vanha vero. Sen perimmäisestä oikeutuksesta käydään Suomessa vähän tai ei laisinkaan keskustelua, vaikka se on eettisesti arveluttava ja toteutukseltaan epäoikeudenmukainen vero. Kyseisellä verolla valtio rokottaa ihmisiä hetkellä, jolloin läheinen on menehtynyt ja verot ovat vihoviimeinen mielessä oleva asia.

Eduskunnassa perintöveron puolustajia kuitenkin riittää. Useimmiten he väittävät, ettei veroa ole mahdollista poistaa, koska se rapauttaisi julkista taloutta. Jos kuitenkin katsomme naapurimaihimme, niin saatamme huomata, että perintövero on enemmänkin poikkeus kuin sääntö. Esimerkiksi Ruotsi ja Norja ovat luopuneet siitä, eikä Viro ole koskaan ottanut sitä käyttöön.

Ruotsissa on perintö- ja lahjaveron sijaan käytössä luovutusvoittovero, joka kohtelee perinnön saajia oikeudenmukaisemmin. Veromuotojen keskeisin ero on siinä, että perintö- ja lahjavero peritään välittömästi läheisen kuoltua ja luovutusvoittovero vasta omaisuutta myytäessä. On usein sattumanvaraista, että löytyykö kotitalouksilta tai yksityishenkilöiltä käytettävää varallisuutta veron maksamiseen. Useat ihmiset joutuvat pakon edessä myymään omaisuuttaan tai ottamaan lainaa perintöveron maksamiseksi.

Suomesta löytyy lukuisia kohtaloita, joissa ihmiset ovat joutuneet myymään omaisuuttaan tai velkaantumaan maksaessaan veroja, jotka ovat syntyneet esimerkiksi lapsuudenkodin, maatilan tai kesämökin perimisestä. Ruotsalaisessa mallissa näiden perimisestä ei seuraisi verovaikutuksia, mikäli niitä ei myydä edelleen.

Perintöveron haitallisuudesta kärsivät myös yritykset ja suomalainen omistajuus. Suurten ikäluokkien poistuessa työelämästä, yleistyvät yritysten sukupolvenvaihdokset kiihtyvällä tahdilla. Osin tästä syystä saamme lukea toistuvasti isojen ja kannattavien suomalaisten perheyhtiöiden myymisestä ulkomaille. Tästä ilmiöstä kannattaisi jokaisen olla huolissaan, sillä maamme uhkaa muuttua tytäryhtiötaloudeksi, jossa työt ovat täällä, mutta omistajat toisaalla.

Vain kaikista sinisilmäisimmät oletettavat, että rahalla ei ole isänmaata. Yritystalouden ammattilaisten kokemus kertoo toista, minkä myös tarkkaavaisimmat ovat voineet pitkään nähdä. Konttori tai tehdas on helpompi sulkea vieraasta ja kaukaisesta maasta kuin läheltä. Jokainen myyty yritys on menetys, sillä silloin kotimaiset työt, ihmisten tulot ja suomalaiset toimipisteet ovat vieraissa käsissä.

Suomessa sitkeästi väitetään, ettei työllä voi vaurastua. Perintö- ja lahjavero on tähän osittain syypää. Se estää suomalaisten ylisukupolvista vaurastumista. Tämä on nurinkurista. Ihmisillä, perheillä ja yrityksillä täytyy olla mahdollisuus säästää työnsä hedelmät seuraaville sukupolville. Siitä hyötyy koko kansakunta.