Julkaistu Oulun vaalipiirin paikallislehdissä 11.9.2025

Syksy tuo eduskuntaan liudan hallituksen veroesityksiä. Työn verotuksen merkittävien kevennysten lisäksi hallitus vahvistaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä, pohjoisen Suomen elinvoimaa ja sinivalkoista omistajuutta useilla verotuksen muutoksilla.

Perintö- ja lahjaveron alarajoja korotetaan ensimmäistä kertaa 16 vuoteen. Ensi vuoden alusta perintöveroa ei tarvitse maksaa alle 30 000 euron perinnöstä, kun nyt veroa lähtee jo 20 000 euron arvoisista perinnöistä. Suurin osa perintöosuuksista on pieniä, joten kevennys hyödyttää suurta joukkoa suomalaisia perinnönsaajia. Hallitus pidensi jo perintöveron maksuajan kymmeneen vuoteen ja nyt myös maksuajalta perittävää korkoa kohtuullistetaan. Myös lahjaveron alaraja nousee 5000 eurosta 7500 euroon. Nämä muutokset ovat oikeudenmukaisia ja helpottavat omaisuuden siirtämistä sukupolvelta toiselle ilman valtion kohtuutonta väliintuloa.

Yhteisöveron taso laskee 20 prosentista 18 prosenttiin vuoden 2027 alusta. Yhteisöveron kevennyksen ehdoton etu on, että se kohtelee eri toimialoja ja erikokoisia yrityksiä tasapuolisesti. Yhteisöveron kevennys näkyy myös pienen yrityksen kassassa ja kannattavuudessa auttaen työllistämään, investoimaan ja kasvamaan.

Polttoaineiden verotukseen tulee myös tuntuva kevennys. Verotus kevenee keskimäärin 2,7 senttiä litralta ja dieselillä 2,4 senttiä. Pitkien välimatkojen Pohjois-Suomessa auto on sujuvan arjen välttämättömyys. Kuluttajan kukkaroon jää enemmän käyttövaraa muihin asioihin, kun valtio verottaa arkea vähemmän.

Logistiikalle tärkeä ja kauan odotettu ammattidiesel saadaan vihdoin voimaan vuoden 2027 alusta. Ammattitarkoitukseen käytetystä dieselpolttoaineesta saa jatkossa veronpalautuksen. Suomalaiselle teollisuudelle on tärkeää, että tavara saadaan satamiin ja vientiin kilpailukykyisin kustannuksin.

Kaivosten verotukseen tulee myös muutoksia. Suomen maaperässä on runsaat metalli- ja mineraalivarannot, joilla on nykypäivän maailmassa kasvava taloudellinen ja geopoliittinen merkitys. Kaivosmineraalit ovat kuitenkin uusiutumattomia luonnonvaroja. Kun ne kerran louhitaan, niitä ei voida enää palauttaa.

Siksi on hyvä, että kaivosmineraaliveroa korotetaan ensi vuoden alusta siten, että sekä valtio että kaivosten sijaintikunnat saavat riittävän korvauksen. Kunnille verotuotosta jää 60 % ja valtiolle 40 %. Tästä jako-osuudesta on tärkeää pitää kiinni. Kaivostoiminnan haitat ovat vahvasti paikallisia ja verotuoton jäämisellä kaivoskuntaan on suuri merkitys kaivostoiminnan hyväksyttävyyden kannalta. Myös kaivosten sähköverotuki poistuu. Valtion on vaikeassa taloustilanteessa pohdittava entistä tarkemmin, millaiseen toimintaan erilaisia tukia, myös sähköverotukia, on varaa kohdistaa.

Suomessa on näiden muutosten jälkeen edelleen hyvät edellytykset harjoittaa kaivostoimintaa edullisen ja runsaasti saatavilla olevan sähkön ansiosta. Kansallisomaisuudesta jää kuitenkin oikeudenmukainen osuus myös kansalaisille.

Verotuksen tulee olla oikeudenmukaista, kannustavaa ja kohtuullista. Kokoomusjohtoinen hallitus toteuttaa tänäkin syksynä rohkeaa veropolitiikkaa, joka helpottaa yritysten ja kansalaisten arkea.

Janne Heikkinen Kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen (kok.)