Suomen tieliikenteen selkäranka vaatii investointeja

Julkaistu alun perin painetussa Kalevassa 12.2.2020. Kuva: CC-BY-SA-3.0 / Ville Siliämaa

Vuonna 2018 valtio keräsi tieliikenteestä veroina kaikkiaan noin 8,3 miljardia euroa. Tästä summasta tieverkon ylläpitoon ja kehittämiseen palautui takaisin noin miljardi euroa. Ihmisten perustarpeen eli liikkumisen verottamisesta on tehty suhteeton kuppausjärjestelmä ja hyvinvointivaltion “taikaseinä” tieverkon kehittämiseen palautuvaan määrärahaan nähden. Epäsuhta on melkoinen. Siksi olisi enemmän kuin kohtuullista, että tieverkostomme investointi- ja korjausvelkaa ryhdyttäisiin lyhentämään nopeasti.

Usein sanotaan, että maamme liikenneverkosto on kuin Suomen talouden verisuonet. Siksi haastavimpien pullonkaulojen purkaminen järjestelmästä on tärkeää ja perusteltua. Yksi kipeimmin investoimista vaativa, koko Suomen kattava tie on valtatie 4, joka on maamme pisin tieväylä noin 1300 kilometrin pituudellaan. Aivan perusteetta tietä ei kutsuta Suomen selkärangaksi - se on ylivoimaisesti maamme tärkein tie elinkeinoelämälle. Tie on täysin välttämätön pohjoisen elinvoimaisuudelle, tuotteiden ja elintarvikkeiden saatavuudelle sekä vientiteollisuudelle.

Nelostien haasteet kohdistuvat erityisesti Oulun ja Kemin väliselle osuudelle, sekä Jyväskylän pohjoispuolelle, erityisesti Vaajakosken kohdalle. Tien raskaan liikenteen suoritteen arvioidaan kasvavan seuraavan 20 vuoden aikana yli 20%. Sen varrelle on tullut ja on tulossa mittavia satojen miljoonien teollisuusinvestointeja.

Panostaminen valtatie 4:ään on juuri nyt erityisen tärkeää, koska EU:n TEN-T ydinverkko rakennetaan vuoteen 2030 mennessä. Tästä syystä investoinnit tulee aloittaa heti vuosikymmenen alussa, jotta 2030 tavoitamme ydinverkon vaatimustason. Suomi ei saa jäädä Euroopan pussinperäksi.

Oulun seudulla erityisesti Iin pullonkaula vaatii vähintään 2+1 kaistaista tietä aina Simoon asti. Moottoriliikennetiestä tulee tehdä moottoritie. Paras vaihtoehto lienee Iin taajaman itäpuolelta kiertävä linjaus tai nykyiselle paikalle toteutettu 2+2 kaistainen sekaliikennetie. Investointi on 100-120 miljoonan euron luokkaa.

Kempeleen ja Oulun Pateniemen väli tarvitsee 3+3 kaistaisen kaupunkimoottoritien purkamaan Oulun pullonkaulaa, joka ruuhka-aikoina hidastaa merkittävästi tieliikennettä. Onnettomuusriski on nykyisin merkittävä ja tieliikenteen häiriöherkkyys suuri erityisesti taajama-alueella.

Koko Suomen talous ja hyvinvointi perustuu ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja datan liikkeeseen. Pidetään siis koko Suomi liikkeellä, ja päivitetään nelostie 2020-luvulle!