Teksti julkaistu alun perin 19.2.2020 Rantalakeudessa ja muissa Kaleva-median paikallislehdissä.

Mielenterveyden ongelmat ja avun oikea-aikainen saaminen ovat suomalaisen yhteiskunnan viheliäisimpiä haasteita. Siksi tervehdin ilolla ja lämmöllä Terapiatakuu-kansalaisaloitetta. Kaikkiaan 35 miljoonan euron lisämäärärahalla vuosittain saataisiin tehokkaat ja yhdenvertaiset perustason mielenterveyspalvelut vahvistettua asianmukaiseen kuntoon, ilman kohtuuttoman pitkiä jonoja. Hoitoon pääsisi neljän viikon sisällä hoidontarpeen arvioinnista. Nykyisin odottelu voi kestää kuukausia - mikäli apua ylipäätänsä saa.

Mielenterveysasioissa terapiapalveluiden oikea-aikainen saaminen on äärimmäisen tärkeää. Ennaltaehkäiseminen on huomattavasti erikoissairaanhoitoa edullisempaa. Tuskaisen pitkät jonot ja avunsaamisen pitkittyminen voivat pahimmillaan päättyä jopa ennenaikaiseen eläköitymiseen ja työuran loppumiseen tai jopa peruuttamattomiin ratkaisuihin. Tällaisten lopputulemien inhimilliset kustannukset ovat mittaamattomat. Meillä ei ole varaa menettää yhtäkään sukupolvea maamme huoltosuhteen heiketessä.

Jyväskylän yliopiston vuonna 2017 kokoaman yhteenvedon mukaan mielenterveyteen liittyvät sairaudet ovat koko Suomen kallein kansansairauksien ryhmä. Vertailun perusteella “perinteiset kansansairaudet”, kuten diabetes, sydän ja verisuoni- sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat kansantaloudellisilta vaikutuksiltaan huomattavasti vähäisempiä kuin mielenterveysongelmat.

Mielenterveysongelmien suorat ja epäsuorat kustannukset ovat vuositasolla n. 6 miljardia euroa. OECD:n mukaan hintalappu kansantaloudelle on jopa 11 miljardia euroa eli yli 5% suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kustannuksien tarkka arviointi on hankalaa, mutta kokoluokan hahmottaminen ei ole. Nykyinen mielenterveyspalveluverkko ei ole missään suhteessa oikean laajuinen ongelman kokoluokkaan nähden.

On pelottavaa ajatella, että Suomesta puuttuu nykyisin täysin kattava mielenterveyspalveluihin liittyvä perustason terveydenhuolto, jossa nopea saatavuus on taattu. Masennus vei esimerkiksi vuonna 2017 joka päivä noin yhdeksän henkilöä ennenaikaisesti eläkkeelle. Erityisesti nuorten mielenterveysongelmat ovat jatkuvasti otsikoissa. Lasten ja nuorten paikka ei ole roikkua kuukausia hoitojonoissa odottamassa.

Kokoomus kannattaa näistä syistä terapiatakuuta mielenterveyspalveluihin, johon olemme varanneet vaihtoehtobudjetissamme 35 miljoonaa euroa - vain hieman yli 6 euroa vuodessa jokaista suomalaista kohden. Summa on suhteellisen maltillinen verrattuna mielenterveysongelmien valtavaan kustannukseen kansantaloudellemme ja koettuun inhimilliseen tuskaan. Meillä on myös selkeä suunnitelma tämän rahoittamiseksi.

On outoa, ettei Rinteen-Marinin punavihreä hallitus löytänyt säätytalon rahanjakojuhlissaan tähän viheliäisen megaluokan ongelmaan vaadittavaa määrärahaa, vaikka sitä löytyi kyllä miljarditolkulla moniin muihin pikkusieviin maailmanparannushankkeisiin.

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi 11.2.2020 kansallisen mielenterveysstrategian ja itsemurhien ehkäisyohjelman vuosille 2020-2030. Tiekartat ja strategiat eivät kuitenkaan yksistään auta hallitusta, mikäli myös resurssia ei myönnetä. Pitäisi tahtoa ja toteuttaa, ei vain selvittää, ideoida ja pohtia.