Julkaistu alunperin sanomalehti Kalevassa 13.7.2022
Suomi on tutkitusti yksi maailman vakaimmista ja turvallisimmista yhteiskunnista elää. Suomen kansalaisuutta voi perustellusti pitää etuoikeutena ja siitä voi olla hyvästä syystä ylpeä. Maamme menestystarinan resepti on rakentunut monille sellaisille hyveille, joita meillä on vanhastaan ymmärretty korostaa, kuten ahkeruus, säästäväisyys ja vastuullisuus. Nämä arvot kestävät edelleen aikaa.
Kun suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa rakennettiin, sen kestävyys perustui ajatukselle, että enemmistö kansalaisista olisi valmiita ahkerasti työtä tekemällä vetämään yhteisiä vankkureita ja vähemmistö istuisi kyydissä palveluista nauttien. Toisin kuin nykyisin, tuolloin ei pelkästään korostettu ihmisten oikeuksia, vaan myös vastuuta ja velvollisuuksia.
Ajan mittaan paisunut verotaakka, kannustinloukut, liikenteen kustannukset, ja yhä avokätisempi sosiaaliturva ovat heikentäneet ahkeruuden ja yritteliäisyyden kannustimia. Taloutemme vankkureiden kuorma on käynyt yhä raskaammaksi. Mikään järjestelmä ei tule kestämään pidemmän päälle tilannetta, jossa kotiin jääminen on tehty houkuttelevammaksi kuin lisätyön vastaanottaminen.
Erityisesti verotuksella on keskeinen rooli siinä, miten innostunutta ja yritteliästä ilmapiiriä yhteiskuntaan luomme. Ihmiset osaavat kyllä laskea kannattaako työnteko. Ahkeruuden kannustimien näkökulmasta matematiikka on hyvin yksinkertaista. Kun työntekoa verotetaan vähemmän, sitä kannattaa tehdä enemmän.
Suomessa työn verotuksen ydinongelma on todella korkea rajavero, eli vero joka maksetaan lisätienesteistä. Mikäli esimerkiksi 2500€ bruttopalkkaa kuussa saava hoitaja tai varastotyöntekijä haluaa ottaa lisävuoroja vastaan, hänelle jää käteen tienaamastaan lisäeurosta alle 55 senttiä. Vastaavasti moni opettaja, insinööri tai asiantuntija joutuu jo nykyisin maksamaan tienaamastaan lisäansioista verottajalle yli puolet. Osa heistä on valmiita jopa kieltäytymään lisävastuista korkean veroraipan vuoksi. Järjestelmä, jossa yksilö saa ahkeruutensa hedelmistä alle puolet, ei voi mitenkään olla oikeudenmukainen tai työntekoon kannustava.
Tilanteen korjaamiseksi kokoomus on vaatinut yhteensä miljardin euron kevennystä työn ja eläkkeiden verotukseen kaikissa tuloluokissa. Puhumme työmiljardista. Se tarkoittaa satoja euroja vuodessa lisää ostovoimaa tavallisten palkansaajien ja eläkeläisten kukkaroon. Lisäksi olemme esittäneet kotitalousvähennyksen tuntuvaa korottamista ja laajentamista, jotta palveluiden ostaminen olisi aikaisempaa houkuttelevampaa. Toteutuessaan nämä muutokset paitsi kannustaisivat ahkeruuteen, myös helpottaisivat paineita kansalaisten arjen kasvaneiden kustannusten keskellä.
