Julkaistu ensimmäisenä Verkkouutisten-blogissa 16.9.2019

Kemijoki oli aikoinaan Suomen mahtavin lohijoki, joka oli tunnettu erittäin suurista saaliistaan ja puhtaasta luonnostaan. Sittemmin joki valjastettiin sähköntuotantotarkoitukseen kasvavaa energian kysyntää tyydyttämään. Kemijoen alkuperäinen lohikanta kuoli tämän seurauksena sukupuuttoon. Valtionyhtiö Kemijoki Oy on vaelluskalojen näkökulmasta käytännössä “miinoittanut” joen kymmenillä padoillaan. Vain noin 50 kilometrin osuus Sierilän paikkeilla virtaa enää vapaana.

Antti Rinteen hallituksen ohjelmassa on erinomaiset kirjaukset kalapolitiikan kunnianhimon lisäämiseksi. Kirjaukset ovat kuitenkin vain sanoja niin kauan kuin ne eivät näy teoissa. Tekojen ja sanojen välinen ristiriita on valitettavasti huutava. Omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) linjasi tänä kesänä, ettei Sierilän padon rakentaminen ja hallituksen kalastuspolitiikka ole ristiriidassa. Patoa Sierilään suunnittelee Kemijoki Oy, joka on valtionyhtiö. Onko millään kirjauksilla enää mitään väliä, jos kaikki ne joustavat aina kun jokin intressiryhmä näin haluaa?

Suomen vesienhoito on voimalaitoskäytössä olevissa joissa retuperällä. Erityisen kyseenalaista on, että vesivoiman lisärakentamista ajaa yhtiö, joka ei ole vuosikymmenten aikana saanut rakennettua vaelluskaloille kulkuväyliä velvoitteista huolimatta. Patojen yhteyteen olisi mahdollista rakentaa luonnonmukaiset kalatiet, mutta tahto puuttuu, koska luonnon turmelemisen ehkäisemiseksi puuttuu oikeanlaiset kannustimet. “Aiheuttaja maksaa” tulisi olla kantava periaate.

Myös Sierilän pato noudattaa tätä vastuuttomuuden linjaa. Sen rakentamisen vaikutukset luonnon monimuotoisuudelle olisivat hyvin merkittävät. Sierilän alueen jokiosuus on viimeinen, joka elää jotakuinkin luonnontilassa. Pato tulisi alueelle, jossa on lukuisia uhanalaisia ja suojeltuja eliölajeja ja luontotyyppejä.

Padon rakentamisella olisi tuhoisa vaikutus alueen biodiversiteettiin: sen luoma patoallas peittäisi alleen ainutlaatuisia luontoalueita. Allas myös vapauttaisi runsaasti kasvihuonekaasuja, jotka kiihdyttävät osaltaan ilmastonmuutosta. Se tuhoaisi paikallisen matkailu- ja virkistyselinkeinon. Hanketta vastustaakin likipitäen kaikki elinkeinonharjoittajat ja luontojärjestöt alueella. Se johtaisi lukuisiin maiden pakkolunastuksiin ja hankaloittaisi useita alueen elinkeinoja.

Pohjoisen toivo lepää matkailuelinkeinossa. Meillä on myös velvollisuus jättää isänmaamme luonto paremmassa kunnossa jälkipolville kuin sen itse saimme. Patoa ei tule rakentaa ja vaelluskalaväylien rakentaminen tulee ulottaa kaikkiin Kemijoen patoihin. Kalastusmatkailu, mökkeily, koskienlaskenta ja muut puhtaaseen luontoon perustuvat elinkeinot ovat paitsi ympäristölle ystävällisempiä, niin myös korkeamman jalostusarvon tulevaisuuden elinkeinoja.