Kolumni on julkaistu Seutumajakassa 18.1.2023

Maatalouden merkitys Suomelle on elintärkeä. Jos siitä ei pidetä huolta, huomataan varsin pian miltä nälkä tuntuu. Maatalous on Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnin edellytys. Tästä syystä perusasioiden täytyy olla selvillä ja kunnossa: maatalouden tehtävä on tuottaa ruokaa, ja tehdä se kannattavasti.

Nämä perusasiat kuitenkin vaativat suomalaisen maatalousjärjestelmän uudistumista. Tehtävä ei ole helppo. Tuottajia piinaa vuosikymmeniä kestänyt alhainen kannattavuus. Kuvaavaa onkin se, että Luonnonvarakeskus on laskenut maatalousyrittäjän tuntipalkaksi noin 6,9 €. Kaiken loppusilauksena on Putinin hyökkäyssodan luoma kustannuskriisi, joka nostaa tuotantopanosten hintoja.

Harvalukuinen on se joukko, jonka kukkaro ja kantti kestävät samanaikaisesti kroonisen ongelman ja äkillisen shokin. Joka päivä kolme tilaa lopettaa, ja maksuvaikeudet ovat muuttuneet tavanomaisiksi. Näin ei voi jatkua. Vain kannattava maatalous pystyy suorittamaan perustehtäväänsä ja investoimaan tulevaan kehitykseen.

Nähdäkseni uudistaminen aloitetaan valtiovallan tarjoamista kannustimista. Maatalouden tukijärjestelmän on tulevaisuudessa perustuttava siihen, että ainoastaan ruokaa tuottavaa maataloutta tuetaan. Pelkkää pellon pitämistä ei ole perusteltua tukea tiukoissa oloissa, ei taloudellisesti eikä moraalisesti. Näin tuki pysyy tukena, eikä muutu tulonsiirtoautomaatiksi.

Kunnat voivat kantaa kortensa kekoon tuottajien eduksi. Onnistuneella kaavoituksella tehdään valinta tilkkutäkkimäisten ja kokonaisten tilojen välillä. Aktiivinen kunta kuuntelee ja auttaa tilallisia yhtenäisten tilakokojen saavuttamisessa.

Markkinaehtoinen maatalous on uudistumisen ehto ja tuottajan etu. Muutospaine on jo pitkään perustellusti kohdistunut elintarvikemarkkinaketjuun. Nykytilanne tuottajan ja kaupan välillä on kaukana aidosta ja terveestä markkinataloudesta. Ensi alkuun ruoan vähittäismarkkinoille tarvitaan enemmän kilpailua. Tällaisella markkinalla tuottajalla olisi vähintään 5-6 paikkaa, johon myydä.

Neuvottelupöydässä tuottajalta taas vaaditaan erilaista avoimuutta kuin teollisuudelta, tukulta tai kaupoilta. Vaatimukset eivät vastaa toisiaan. Markkinataloudessa sääntöjen on oltava kaikille samat. Neuvotteluissa molemmilla pitäisi olla neuvotteluvaltaa. Sen sijaan nyt on kyse kaupan saneluvallasta.

Maatalousjärjestelmän ollessa vinoutunut, kannustan tuottajia mahdollisuuksien mukaan katsomaan kotimaan rajoja ulkopuolelle. Naapurissamme Norjassa ja Baltiassa puhdasta ja eettistä suomalaista ruokaa arvostetaan ja ostetaan.

Maatalouden kannattavuus ja tuottajan tuntipalkan parantaminen ei ole pelkkä unelma. Se vaatii poliitikoilta rohkeutta tehdä uudistavaa politiikkaa. Samalla pidämme huolta siitä, että lautasella on jatkossakin puhdasta suomalaista ruokaa.