Julkiset yhtiöt kuihduttavat kilpailua

Suomessa on totuttu toistelemaan, ettei puolueilla ja ideologioilla ole merkitystä, koska politiikka pysyy kuitenkin samana. Rinteen-Marinin väistyvän vasemmistohallituksen jälkeen voi todeta, että vanha hokema ei ole kestänyt ajan hammasta. Yksi sektori, jolla väistyvän hallituksen politiikan seuraamukset näkyvät, on julkisomisteisten yhtiöiden hiipiminen aiemmin toimineille ja kilpailuille markkinoille.

Vasemmistohallituksen luomat hyvinvointialueet ovat synnyttäneet liudan julkisomisteisia yhtiöitä, jotka pyrkivät ottamaan haltuunsa eri toimialoja. Oulun vaalipiirissä kohteeksi ovat valikoituneet esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen potilaskuljetusten välityspalvelut ja viimeisimpänä Oulussa jätekuljetukset.

Pohjimmiltaan kyse on siitä, että julkisen rahoituksen turvin toimivat yhtiöt savustavat täyden markkinariskin kantavat yksityiset yritykset pois. Tyypillisesti savustetuilla yrityksillä on ollut takanaan vuosikymmenten kokemus, kiitettävä työnjälki ja asianmukaisesti voitettu kilpailutus.

Julkinen valta siis sosialisoi toimialoja. Työkalupakissa on eri keinoja tämän toteuttamiseen. Jos pelkkä ilmoitus ei riitä, voidaan toteuttaa härskin huono kilpailutus, jossa joko ehdot tai aikataulu, välillä jopa kummatkin, valikoidaan yksityisten päänmenoksi.

Tavallisille ihmisille julkisomisteisten yhtiöiden markkinavaltauksilla on lähinnä huonoja vaikutuksia. Välittömiin seurauksiin lukeutuu kustannusten nouseminen, joka syntyy kilpailun puutteesta. Esimerkiksi eteläisessä Suomessa, jossa sairaanhoidon kuljetusten välityspalveluita on sosialisoitu, kustannukset ovat pahimmillaan kolminkertaistuneet.

Pitkällä aikavälillä rönsyilevä julkinen sektori latistaa yksityistä yritteliäisyyttä ja laajenee alueille, joilla se ei ole tehokkain toimija. Samalla se vähentää erikokoisten yksityisten yritysten määrää tai niiden liiketoimintoja. Toimintansa lopettaneet perheyritykset, keskikokoiset yritykset ja pienet yritykset ovat menetys isänmaalle ja ihmisille. Vain monipuolinen yrityskenttä kykenee tarjoamaan ihmisten kokoista palvelua.

Erityisen huolestuttavia ovat markkinavaltaukset, jotka tukahduttavat tulevaisuuden yritysten syntymisen. Siksi julkisen sektorin leviäminen esimerkiksi jätealalle on riskialtista, sillä alan raaka-ainevirrat tarjoavat tällä hetkellä runsaasti mahdollisuuksia kierrättämisen ja uusiokäytön saralla.

Lopulta hinnan maksavat tavalliset ihmiset. Erityisen kieron tilanteesta tekee se, että toiminnan perälautana on veronmaksajien rahat. Julkisen sektorin rönsyäminen onkin laitettava kuriin. Tässä lainsäätäjien siis poliitikkojen valppaus ja lainsäädännön uudistukset ovat avainasemassa. Vaalipiirissä kokoomus on vastustanut tätä hiipivää sosialismia. Mitä muut ovat tehneet?