Julkaistu Kaleva-median lehdissä 2.6.

Valtionvarainministeriö julkaisi 18.5. loppuraporttinsa liikenteen verotuksen uudistamisesta. Lopputulos on tyrmäävä, mutta ei yllättävä. Polttoaineille esitetään jälleen veronkorotusta. Maamme kokonaisedun kannalta käsittämätön on myös ehdotettu dieselin veronkorotus, mikä merkitsee mittavia lisäkuluja jo entisestään kuritetuille kuljetusalan yrityksille ympäri Suomea. Verojen nostaminen on punavihreälle hallitukselle sietämättömän helppoa, mutta tiellä kulkevien ajokokemuksessa veroäyrit eivät tunnu.

Uudet polttoaineiden veronkorotukset on jo ehditty hallituksen toimesta kiistää. Luottamusta se ei kuitenkaan herätä. Mitä pontevammin asia kiistetään, sitä todennäköisemmin se toteutuu.

On hyvä muistaa, että lopulta virkamies tekee vain työtään, joka on nyt punavihreän hallituksen linjan mukaista. Polttoaineiden verotuksen korottaminen on hallituksen arvovalinta. Päästöjen vähentäminen on tavoiteltavaa, mutta mahdolliset keinot niiden saavuttamiseksi ovat monimuotoisempia kuin hallituksen politiikasta voisi päätellä. Mielekkäämpää olisikin tavoitella vähäisempiä päästöjä autokannan uudistamisella ainaisen lisäverottamisen sijaan.

Polttoaineiden verotuksen kiristäminen kurittaa lopulta suhteettomasti tavallisia ihmisiä ja kuljetusalaa. Ihminen ei autoile pahuuttaan, eikä tavara kulje kumipyörillä ilkeyttään. Suomessa kyse on yksinkertaisesti käytännönläheisimmästä tavasta kulkea ja kuljettaa.

Rohkenen väittää, että tuskinpa hallituskaan haluaa, että maamme kilpailukyky kärsii. Silti sen valitseman politiikan myötä näin tapahtuu. Kuljetusalan kohdalla on tiedostettava todellisuus. Diesel säilyy kuljetusalan pääasiallisena polttoaineena vielä pitkään. Sähkön ja kaasun kyky korvata diesel taas on toistaiseksi rajallinen niin tekniikan kuin jakeluverkon puolesta.

Hallituksen olisi hyvä muistaa oman hallitusohjelmansa kirjaus ammattibiodieselin käytön edistämisestä. Biodieselin käyttöä tavaraliikenteessä voidaan edistää tavalla, jota sovelletaan jo muissa EU-maissa tavallisen dieselin kanssa.

Maamme kilpailukyvyn valtti ja edellytys on kunnossa oleva tiestö. Suurin osa Suomen tavaraliikenteestä kulkee kumipyörillä. Tämän vuoksi olen toistuvasti hämmästellyt sitä, kuinka vähän liikenteestä verotettavasta jopa 8 miljardista eurosta valuu takaisin tiestöön. Onneksi edellisellä hallituskaudella aloitettua tiestön korjausvelan maksamista on päätetty jatkaa tällä hallituskaudella.

Panostuksia tiestön ylläpitoon ja kehittämiseen on kuitenkin lisättävä. Teiden kunnossapitoon panostaminen parantaa ajoturvallisuutta, mikä on yksiselitteisesti tavallisen ihmisen etua palveleva asia. Ammattikuljettajille se tarkoittaa parantunutta ajoturvallisuutta ja taloudellisempaa ajamista, jolla säästetään polttoainetta, kalustoa ja myös ympäristöä. Säästöjä mitataan myös kuljetuksiin menevässä ajassa. Jokainen hyväkuntoisen tien säästämä minuutti näkyy yritystemme kilpailukyvyssä.

Raskaiden HCT-ajoneuvoyhdistelmien yleistyminen tekee tiestöön panostamisesta entistä oleellisempaa. Kuljetusten paino ja mitat vaativat enemmän tieltä, mutta samalla nousee myös kuljetusten tehokkuus. Tiestön kunnossapitoon ja kehittämiseen ympäri Suomea on panostettava, jotta kuljetusalan kehityksestä saadaan kaikki irti.

Kunnossa oleva tieverkko on mahdollisuus usean pulman ratkaisemiseen. On viisasta varautumista huolehtia tiestöstä sen merkitystä vastaavalla tavalla. Siitä nimittäin hyötyvät ihmiset ja yritykset.