Julkaistu Seutumajakassa 5.8.2026

Kokoomusjohtoinen hallitus päätti huhtikuun kehysriihessä liikunta- ja kulttuurisetelin käyttöalan laajentamisesta kalastukseen ja metsästykseen. Samalla setelille tehtiin inflaatiotarkistus kuuden miljoonan euron edestä. Jatkossa lupamaksut voi siis lunastaa liikuntaedulla.

Liikuntasetelin tarkoituksena on nimenomaisesti tukea liikkumista, eikä esimerkiksi välinehankintoja. Kyse on siis tulkintakysymyksestä, eivätkä tulkinnat aina osu lankulle.

Nurinkurisesti kellarin kuntosalin käyttö nähtiin aiemmin tukemisen arvoisena, mutta kalastusta ja metsästystä ei. Jokainen koskissa kahlannut tai kairoissa lintujahdissa hiihdellyt tietää Verohallintoa paremmin, että kyse on totisesti liikkumisesta.

Muutama kysymys jää silti nurkkiin pyörimään. Seuraava pullonkaula syntynee siihen, ettei kalastus- tai metsästysaiheisia verkkoluentoja voi maksaa liikuntaedulla.

Käyttöalan laajentaminen madaltaa kynnystä palvelujen maksamiseen, mikä puolestaan helpottaa eräoppaiden työtä joka puolella Suomea. Osaltaan muutos myös edesauttaa matkailualan tilannetta. Samalla näen päätöksessä kansanterveydellisiä hyötyjä. En nimittäin ole kohdannut parempaa terapiaa kuin ulkona luonnossa ja vesillä liikkuminen.

Kehysriihen hyvä päätös ei tietenkään kerro pienintäkään tiedonmurusta taustatyön määrästä.

Työ käynnistyi jo edellisellä vaalikaudella ja erityisesti vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski oli aloitteellinen. Hänen toimenpidealoitteensa liikunta- ja kulttuurisetelin käyttöalan laajentamisesta sai allekirjoittajia kaikista eduskuntapuolueista, olin itsekin mukana joukossa.

Silloista hallituksen työtä asian edistämiseksi oli kiritettävä kirjallisella kysymykselläni, jolla ehdotukselle saatiin virkakunnan myönteinen näkemys. Pelkkä tieto ei kuitenkaan riittänyt, vaan asiasta oli erikseen sovittava kevään 2023 hallitusneuvotteluissa sekä joudutettava erillisillä tapaamisilla vaalikauden aikana.

Kuvaamani poliittinen koreografia eittämättä näyttää surkuhupaisan työläältä. Kysehän oli “vain” lauseesta hallitusohjelmassa ja yhdestä riihipäätöksestä. Taustatyötä vaadittiin tavanomaista enemmän, sillä virikesetelin tapauksessa toteutui eräs eduskunnan valitettava nyrkkisääntö: yksimieliset muutostarpeet eivät etene. Nopeimmin etenevät hankkeet, joista on poliittista erimielisyyttä.

Liikunta- ja kulttuurisetelin käyttöalan laajentamisessa kesti ensimmäisestä aloitteesta riihipäätökseen kutakuinkin kuusi vuotta. Nykyhallitus vei työn loppuun, mutta pohjatyö tehtiin puoluerajat ylittäen suomalaisen eräilyn ja pohjoisen elämäntavan edistämiseksi. Siksi haluan erikseen kiittää työtoveriani Jari Myllykoskea sekä kaikkia muita hanketta edistäneitä.