Mielipidekirjoitus yhdessä kansanedustaja Sara Seppäsen (ps.) kanssa Lapin Kansassa

Pohjanlahden jokien lohikantojen emokalamäärät ovat kahden viime kesän aikana jääneet hälyttävän pieniksi niiden merivaelluksen aikaisen heikon selviytymisen vuoksi.

Pidämme hyvänä Suomen toteuttamaa linjaa merikalastuskiintiön 39 prosentin leikkauksesta ja sitä, että kiintiötä muilta mailta ei ole otettu käyttöön. Hyvä on myös, että maa- ja metsätalousministeriö reagoi tilanteeseen nopeasti ja tilasi Luonnonvarakeskukselta selvityksen syistä ennätyksellisen heikkoon tilanteeseen.

Selvityksen pitäisi valmistua vuoden lopulla. Tarvitsemme luotettavaa tietoa lohen heikkoon tilanteeseen liittyvistä tekijöistä.

Kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES antoi 31.5.2024 neuvonsa vuoden 2025 TAC:sta Itämeren kalakannoille. Neuvot muodostavat perustan komission ehdotukselle vuoden 2025 kalastusmahdollisuuksista Itämerellä. Tämän pohjalta Euroopan komissio antoi 26.8. ehdotuksensa neuvoston asetukseksi Itämeren kalastusmahdollisuuksista 2025.

Lohikantojen vahvistaminen on Suomelle prioriteetti. Valtioneuvosto kannattaa ICES:n neuvon ja komission ehdotuksen perusteella 2025 ratkaisua.

Tornionjokeen nousi viime kesänä noin 24 000 lohta, mikä on hieman enemmän kuin 2023, mutta yli puolet vähemmän kuin 2022 ja merkittävästi vähemmän kuin parhaina nousuvuosina. Silloin jokeen nousi lähes 100 000 lohta.

Kalastuskiintiöiden pienentäminen merellä ei riitä, vaan myös kansallisia toimia on otettava käyttöön. Tärkeimpänä näistä on Pohjanlahden meripyynnin aloituspäivien myöhentäminen.

Tornionjoen lohi pelastettiin 1996 Kalevi Hemilän asetuksella. Tällöin myöhennettiin lohenpyynnin aloitusta usealla viikolla kutuvaelluksen alettua. Sama toimenpide tulisi ottaa myös tulevana kesänä käyttöön.

Lohen pelastamiseksi tarvitaan luotettavaa tutkimustietoa ja pitkäaikainen hoitosuunnitelma.