Julkaistu ensimmäisenä Kaleva-median julkaisuissa.
Suomella on jo pitkään ollut EU-pöydissä maine tarkan talouspolitiikan vaalijana. Hallituspohjasta riippumatta Suomi on EU:n mallimaana ollut vaatimassa mm. Kreikalta, Italialta ja Espanjalta, että nämä laittavat taloutensa kuntoon rakenteellisin uudistuksin ja budjettikurilla. Olemme vaatineet sääntöjen noudattamista, emmekä ole sallineet muiden piikkiin velkaantumista.
Hieraisin silmiäni, kun luin viime viikolla, että EU:n mallimaat Ruotsi, Hollanti, Itävalta ja Tanska ilmaisivat tiukat ehtonsa Saksan ja Ranskan esittämälle satojen miljardien eurojen yhteisrahastolle. Miksei Suomi ollut perinteisenä talouskurin maana tässä kannanotossa mukana? Näyttää siltä, että ajelehdimme keskustelussa ajopuuna, kun muut maat muodostavat aktiivisesti koalitioita ja päättävät siten asioista meidän puolestamme.
Suomen voi olla perusteltua olla mukana EU:n koronarahastossa, mutta ei millä tahansa ehdoilla. Koronatuen on oltava läpinäkyvää ja se tulee myöntää lainamuotoisena ja sitoa tiukasti talouden uudistustoimenpiteisiin. Mahdollinen elvytysrahasto ei saa olla väline, jolla jäsenmaiden velkaa siirretään EU:n yhteisvelaksi. Niin ikään poikkeusolojen erikoisrahoitushimmelit eivät saa jäädä pysyviksi, vaan rahasto tulee haudata kun kriisi on ohi.
Suomen julkisen talouden näkymien perusteella vaikuttaa pahasti siltä, että olemme rakenteellisen alijäämän vuoksi valumassa parhaasta AAA-luokituksesta lähemmäs löperön taloudenpidon etelä-eurooppalaista viiteryhmää. Kuinka uskottavaa on vaatia muilta talouskuria ja uudistuksia, jos oma pesä ei ole kunnossa?
EU-komissio on arvostellut voimakkaasti Rinteen-Marinin vasemmistohallituksen löperöä taloudenpitoa ja julkisten menojen kasvattamista yli EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen sallimien rajojen. Lukuisten ennustelaitosten mukaan Suomen julkisen talouden alijäämä ja velkaantuminen eivät ole taittumassa vuoteen 2023 mennessä. Koronashokki uhkaa jäädä pysyväksi vuosikymmenten via dolorosaksi. Vihriälän raportin mukaan alijäämämme räjähtää pahimmassa skenaariossa peräti 7,4%:iin ja velkasuhde yli 100%:iin suhteessa BKT:hen!
Sen sijaan Ruotsin ja Saksan kaltaiset maat ottavat tänä vuonna vastaan suuren koronaiskun, mutta nämä myös elpyvät nopeasti ja palaavat ennusteiden valossa tasapainoon jo muutamassa vuodessa. Niiden työmarkkinat joustavat, elinkeinorakenne on terveellä pohjalla ja taloudelliset puskurit ovat hyvät tiukan taloudenpidon ansiosta.
On ironista, että edellisen finanssikriisin aikaan Suomessa puoliavoimesti naureskeltiin Etelä-Euroopan maille, kun nämä eivät saaneet laitettua talouksiaan kuntoon. Sittemmin oma ilmeemme on myös vakavoitunut, koska olemme ajautumassa itse holtittomien joukkoon.
Tarvitsemme suunnanmuutoksen. EVAn kyselyn mukaan 59 prosenttia suomalaisista ilmaisee olevansa valmiita tinkimään omista eduistaan ja elintasostaan tilanteen yli pääsemiseksi, jos Suomen talous ajautuu vaikeuksiin koronavirusepidemian vuoksi. Kansan syvät rivit tukevat siis taloustalkoita, kun tilanne vaatii rakenteiden korjaamista. Suomen tulee valita ahkeruuden tie ja toteuttaa kunnianhimoiset miljardiluokan uudistukset.
Suomi tarvitsee työntekoon kannustavan sosiaaliturvauudistuksen, kattavan työllisyyspaketin, laajat työmarkkinareformit, infra-elvytyspaketin sekä julkisen talouden tasapainottamisohjelman. Tarvittavat toimenpiteet ovat jo suurelta osin tiedossa. Poliittinen tahto hallituksessa vain puuttuu. Vaikeiden päätösten lykkääminen on väärää politiikkaa.