Valtiovarainvaliokunnan verojaosto vieraili Puolassa Varsovassa tällä viikolla. On tärkeää, että tapaamme liittolaisiamme Euroopan unionissa ja Natossa. EU:sta tulee monia veroihin liittyviä avauksia. On kaukonäköistä pitää yllä hyviä yhteyksiä sellaisiin maihin, jotka jakavat meidän kanssamme samaa veropoliittista ajattelua.

Puola on noin neljänkymmenen miljoonan ihmisen maa, joka on pinta-alaltaan hieman Suomea pienempi. Maan lähihistoria on hyvin raskas, mikä näkyy sen tekemässä politiikassa sekä puolalaisessa yhteiskunnassa. Yritteliäisyys on niin syvällä puolalaisessa kulttuurissa, ettei edes kommunismi ei onnistunut sitä hävittämään. Seuraavat vaalit Puolassa ovat presidentinvaalit. Ne ovat merkittävät paitsi Puolan kehittymisen näkökulmasta, niin myös siksi, että Puolassa presidentillä on laajemmat valtaoikeudet kuin Suomessa.

Puola on Suomelle tärkeä kumppani turvallisuuden ja talouden saralla. Maa on seitsemäksi suurin vientimaamme. 260 rekisteröitynyttä suomalaisyritystä käy kauppaa Puolassa. Joukkoon kuuluu esimerkiksi Valmet, Nokia, Valio, Nordea, Fortum ja YIT.

Tapasimme matkan aikana Puolan valtionvarainministeriötä, Puolan Sejmin eli parlamentin alahuoneen Suomi-ystävyysryhmän jäseniä, Suomen Business Finlandin osastoa sekä puolalaisia harmaan talouden tutkimuslaitoksia.

Puola on kasvava markkina

Suomalaisten yritysten näkökulmasta Puola on tärkeä ja kasvava markkina, jossa on paljon mahdollisuuksia. Helppo markkina se ei kuitenkaan ole. Puolan ja Suomen taloussuhteiden tosiasiat pakottavat meitä suomalaisia muuttamaan käsitystä itsestämme. Tilastojen varjossa Suomi nimittäin tuottaa Puolalle raaka-aineita tai bulkkitavaraa ja verrattain vähän jalostettuja tuotteita.

Suomessa on herättävä tilanteeseen. Maassamme pitäisi olla kannattavampaa pitää ihmisiä ja koneita työssä jalostamassa tuotteita ja luomassa arvonlisää. Suomesta viedään Puolaan kyllä pahvia ja terästä. Vastaavasti Puolasta tuodaan koneita ja laitteita malmin sekä metalliromun lisäksi.

Euroopan sisäisen talouden kannalta Puola on mielenkiintoinen maa. Se on pian ohittamassa Espanjan kansantaloutena. Puolan talouskasvua selittää monet eri tekijät.

Maan energiamurros on vasta alkamassa, minkä avittamisessa suomalaisella osaamisella olisi varmasti tarvetta. Melkein 70 % maan energiasta tuotetaan maan hiilivaroilla. Puolassa on lisäksi käynnissä kaksi ydinvoimalahanketta, joista yksi on valtiovetoinen ja toinen yksityinen. Tässäkin suomalainen energiateknologiaosaaminen voisi löytää raon kaupanteolle. Puola on saanut merkittävän osan teollisesta tuotannosta, jota länsiyritykset palauttavat Aasiaan takaisin Eurooppaan.

Maassa on panostettu osaamiseen ja paluumuuton houkutteluun. He ovat järjestelmällisesti houkutelleet ulkomaille opiskelemaan lähteneitä - kuten Yhdysvaltoihin, Iso-Britanniaan ja muualle lähteneitä – takaisin Puolaan. Tämä näkyy maan teknologiayritysten korkeassa tasossa, ja esimerkiksi Microsoft ja Google ovat vakiinnuttaneet toimintaansa maassa.

Tällä hetkellä Puolalla ei ole välittömiä suunnitelmia hakeutua euroalueen jäseneksi. Käymiemme keskustelujen perusteella kysymys ei liene ajankohtainen vielä vuosikymmeneen. Euroa ei koeta riittävän hyödyllisenä isolle, mutta vielä hauraalle taloudelle kuin muille pienille eurotalouksille. Puolan talouden uhkakuvat ja haasteet

Se, mitä Puolalla on ja mitä Suomella ei ole, on tietysti suuri kotimarkkina. Se luo selkeät erot talouksiemme välille. Puolan talouden uhkakuvissa painaa Saksan talouden heikko suorituskyky. Saksa on valtavissa ongelmissa pitkälti epäonnistuneen energiapolitiikan ja autoteollisuuden väärien valintojen vuoksi. Tämä vaikuttaa alihankintaketjujen kautta Puolaan ja sen teollisuustuotannon tasoon.

Inflaatio on Puolassa 4,2 % ja se tietysti haastaa taloutta. Maalla on haasteita EU:n vakaussopimuksen alijäämämekanismien kanssa.

Puolassa on käytännössä täystyöllisyystilanne, ja monilla alueilla on työvoimapula. Tässä mielessä haasteet ovat hyvin samantyyppisiä kuin muuallakin lännessä. Länsimaisen talousjärjestelmästä keskusteltaessa onkin ymmärrettävä, että niin taloudet kuin niiden työmarkkinatkin ovat keskenään kytköksissä. Kilpailu työvoimasta ei pääty maan rajoille.

Ukraina näkyy ja tuntuu Puolassa

Ukrainalaisten vaikutus näkyy Puolan asuntomarkkinoilla isosti. Puola on Venäjän hyökkäyksen ensimmäisistä päivistä alkaen kantanut isoa vastuuta ukrainalaisista majoittaen lukemattomia sotapakolaisia.

Nyt yhtenäisyys on alkanut tässä solidaarisuudessa hieman rakoilla, koska asuntomarkkinoilla vuokra-asunnot on käytännössä loppuneet ja ukrainalaisten läsnäolo on aiheuttanut myös jonkin verran kilpailua työpaikoista. Ukrainalaisen maataloustuotteiden siirtyminen Puolan markkinoille aiheutti myös kiistoja. Ilmassa on aistittavissa myös eräänlaista sotaväsymystä.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikasta

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan saralla Yhdysvallat on Puolalle hyvin läheinen, ja maa on nojautunut Atlantin takaiseen liittolaiseen järjestelmällisesti. Historiansa vuoksi maalla on epäluuloja Saksaa ja Venäjää kohtaan. Siksi kumppani on siinä mielessä löytynyt luontevammin Yhdysvalloista.

Suomen ja Puolan suhteiden saralla Itämeripolitiikka on yhdistävä tekijä niin maantieteellisesti kuin temaattisesti. Yhteisiä kysymyksiä löytyy muun muassa kalastuspolitiikasta, merituulivoiman rakentamisesta ja turvallisuudesta. Puolalla on meri- ja maaraja Venäjän valtaaman entisen Itä-Preussin, nykyisen Kaliningradin (ent. Königsberg) alueen kanssa.