Orpon hallitus astui ulos puoliväliriihestä aikataulunsa mukaisesti, ilman meheviä riitoja tai iltalypsyjä. Luonnollisesti maamme poliittinen vasemmisto on lytännyt riihen päätökset maanrakoon. Pontevinkaan politrukki ei kuitenkaan pysty selittämään pois sitä, että riihipäätöksillä edistetään myös ja etenkin pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia kasvaa ja palkata uusia työntekijöitä.

Kuluneen puolen vuosikymmenen murjoma Suomen talous ei ole tosiasiallisesti kasvanut 17 vuoteen. Tilanteen kääntämisessä pk-yrityksillä on olennainen rooli. Niitä on maassamme lähes 280 000 ja ne työllistävät noin miljoona ihmistä. Yksityisen sektorin työpaikoista kutakuinkin 60% on pk-yrityksissä. Selvää onkin, ettei suomalaisia työmarkkinoita voi enää ajatella pelkästään isojen työllistäjien pelikenttänä.

Hallituksen päätöksillä parannetaan pk-yritysten toimintaedellytyksiä, kevennetään hallinnollista ja verotaakkaa sekä poistetaan kasvun esteitä. Yksi keskeisimmistä uudistuksista on yhteisöveron lasku 20 prosentista 18 prosenttiin vuodesta 2027 alkaen. Pienet yritykset rahoittavat kasvunsa usein omasta tuloksestaan. Verotaakan keventäminen helpottaakin juuri niiden asemaa suhteellisesti eniten.

Rahoituksen sujuvoittaminen puolestaan edistää myös pk-yritysten toimintamahdollisuuksia. Olen itsekin saanut seurata lupaavien yritysten tarpomista odotuksen suolla, kun koneet ja työntekijät odottavat tietoa rahoituksen varmistumisesta. Jatkossa pk-yritysten rahoitusmarkkinoiden toimivuutta arvioidaan nyt ensimmäistä kertaa kokonaisuutena, ja julkisia pääomasijoituksia uudistetaan vastaamaan paremmin yritysten kasvuvaiheita.

Kasvun ja investointien edellytyksiä parannetaan myös laajentamalla yritysten tappioiden vähennysoikeutta 25 vuoteen. Tämä on erityisen tärkeää kasvuyrityksille, joiden alkuvuodet voivat olla tappiollisia ennen liiketoiminnan vakiintumista.

Pidän pk-yrittäjien kannalta merkityksellisenä periaatepäätöstä YEL-maksujen tulevaisuudesta. Yhteistuumin tehdyn päätöksen mukaan jatkossa maksut sidotaan paremmin todellisiin tuloihin.

Yritysten kannalta merkityksellinen on myös riihiviikolla voimaan astunut yhteistoimintalain muutos. YT-lain soveltamisrajaa nostettiin 20 henkilöstä 50:een. Muutos on 33 miljoonan euron suuruinen kevennys pk-yritysten byrokratiaan. Muutoinkin sääntelyn keventäminen rakentamislain korjaussarjan myötä on jo kasvattanut myyntiä.

Kritiikkiä tietenkin saa ja pitää esittää. Maamme taloustilanne on kuitenkin niin vakava, ettei seitsemäntoista vuoden ajan kokeiltuun tekemättömyyteen voi tyytyä. Hyvinvointiyhteiskunnan toimiva tulevaisuus nojaa yritysten kasvumahdollisuuksiin ja työnteon kannattavuuteen.