Julkaistu Seutumajakassa 7.2.2024
Autoilun maksutaakka on puhuttanut jo pitkään sekä kansalaisia että poliitikkoja, mutta täysin eri syistä. Viime aikoina eduskunnan käytäväkeskustelut ovat ottaneet aiheesta enemmän kierroksia, eikä se lupaa mitään hyvää pitkien välimatkojen Pohjois-Suomelle.
Autoilijoiden kurittaminen oli poliitikoille ja valtiovarainministeriön virkamiehille pitkään verrattain helppo verotuksen kohde, sillä suurimmalle osalle suomalaisista auto on sujuvan arjen välttämättömyys. Veroviisaiden akateemisessa munkkilatinassa tätä kutsutaan laajaksi veropohjaksi, jota pidetään hyvän ja oikeudenmukaisen verotuksen periaatteena.
Kansalaisten kukkaron näkökulmasta verotuottoja syntyi raastavan tasaisesti, kun ihmisillä ei ollut Etelä-Suomen keskuskaupunkien ulkopuolella tosiasiallista mahdollisuutta valita toisin. Erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa työt, palvelut ja lasten harrastukset edellyttävät useimmilta perheiltä yksityisautoilua.
Liikennepolitiikan osalta merkittävin muutos käynnistyi, kun autoilulta ryhdyttiin vaatimaan verotulojen lisäksi ilmastotekoja. Ratkaisuksi valikoituivat veroraipan ja -kannustimien yhdistelmä. Poliitikot päätyivät suosimaan eri teknologiavaihtoehdoista sähköautoilua, joka on kasvattanut suosiotaan nopeasti. Vuonna 2023 ensirekisteröidyistä autoista Teslan täyssähköauto oli ensi kertaa Suomen myydyin automalli.
Jokaisella kansalaisella on omat perustellut syynsä automallinsa ja käyttövoimansa valitsemisessa. On kuitenkin selvää, että moni on tarttunut erilaisten verokannustimien, kuten autoveron vapauttamisen, matalamman ajoneuvoveron, työpaikalla tapahtuvan latauksen tai muiden kannustimien vuoksi valitsemaan täyssähköauton. Vuosikymmenen loppupuolella tilanne tulee kuitenkin todennäköisesti muuttumaan radikaalisti, eikä vanhoja lupauksia puhtaammasta ja sen myötä edullisemmasta henkilöautoliikenteestä mielellään muistella.
Syy kuplivaan verokeskusteluun on yksinkertainen. Liikenteestä kerättävät maksut ja verot ovat pienentyneet nopeasti, kun yhä useampi on vaihtanut sähköiseen liikenteeseen.
Valtion vuoden 2027 budjettiennusteessa liikenteen vähentyneet verotuotot ovat yksi seitsemästä suurimmasta velkaantumisen syystä. Muita ovat esimerkiksi sote-menojen kasvu kansalaisten ikääntymisen myötä, Marinin hallituksen aiheuttama sote-alueiden alirahoitus, Ukrainan tukeminen, hävittäjähankinta, valtionlainojen korkomenojen kasvu ja niin edelleen.
On päivän selvää, että tulevaisuudessa siintäviä veromuutoksia ei tulla tavallisten kansalaisten keskuudessa hyväksymään ilman hampaiden kiristelyä. Poliitikkojen toivoisi tästä oppivan sen, ettei teknologioiden väliltä tulisi valita voittajia ja häviäjiä. Oikeudenmukaisinta olisi, kun kilpailu käytäisiin vapailla markkinoilla kuluttajien ja valmistajien välillä.
Janne Heikkinen
