Julkaistu Seutumajakassa 20.12.2023
Tuulivoiman kiinteistöverotuloilla on valtava merkitys Pohjois-Pohjanmaan kunnille, koska yli 40% kokonaiskapasiteetista sijaitsee maakunnassamme. Paikoittain tuulivoimamyllyt pitävät jopa kuntatalouksia pystyssä. Spekulaatiot uusiutuvasta energiasta saatavien verotulojen, joihin tuulivoimakin sisältyy, tasaamiseksi ei vahvistaisi maamme kuntatalouksia oikeudenmukaisesti.
Suomessa kunnille on säädetty huomattava määrä lakisääteisiä tehtäviä ja velvoitteita, joista niiden on pakko selviytyä. Näiden rahoittamiseksi kunnille jaetaan vuosittain valtionosuuksia. Rahoitusjärjestelmään tehtävät muutokset ovat äärimmäisen tulenarkoja kysymyksiä, eikä kuntien intressit ole aina yhdenmukaisia. Edellisen hallituksen toteuttama sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden uudistus mullisti julkisten palveluiden työnjakoa, jonka vuoksi virkamiestyöryhmä on lähtenyt pohtimaan valtionosuusjärjestelmän tulevaisuutta. Samassa yhteydessä on noussut pintaan huoli kuntien kiinteistöverotulojen sosialisoinnista.
Tilastollisesti tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto on vuosina 2021-2022 poikinut maakuntamme tuulivoimakunnille vuosittain liki yhdeksän miljoonan euron edestä kiinteistöverotuloja. Valtakunnallisesti luku on vuoden 2022 osalta 23 miljoonaa euroa.
Kädenvääntö verotulojen tasaamiseksi pohjautuu viime kädessä aluepoliittisiin eroihin idän ja lännen välillä. Esimerkiksi Itä-Suomessa tuulivoiman rakentamista ei maanpuolustuksellisista syistä useimmiten sallita ja vaikka se sallittaisiin, niin sähköntuotanto ei välttämättä vastaa tuuliolosuhteiden vuoksi rannikkoseudun tuotantokykyä. Mielestäni tilannetta ei voida kuitenkaan ratkaista kestävällä tavalla viemällä investointien kannustimia rannikolta, vaan etsimällä muunlaisia kasvun siemeniä Itä-Suomen omista vahvuuksista käsin.
Verotulojen tasaus törmäisi myös toiseen ongelmaan, joka on periaatteellinen. Etenkin tuuli- ja vesivoiman rakentaminen luovat aina myös paikallisia haittoja, joiden pohjalta niitä voi perustellusti vastustaa. Jo nykyisellään kunnilla on edessä vaativat neuvottelut, jossa punnitaan valintaa kuntatalouden tasapainottamisen ja muun muassa paikallisten ympäristö- ja maisemahaittojen välillä. Ylhäältä saneltu sosialisointi mitätöisi kunnille kuuluvan tärkeän paikallisen päätöksen. Siksi valtionosuusjärjestelmässä on jatkossakin huolehdittava, että liiketoiminnasta syntyvät haitat ja hyödyt kulkevat käsi kädessä.
Kaiken kaikkiaan tuulivoimasta kerättävien kiinteistöverojen sosialisointi jakaisi ympäri maata yhtäläistä kurjuutta ja söisi kannustimet kaavoittamiselle ja kehittämiselle. Samalla heikentyisivät maamme tulevien teollisuudenalojen, erityisesti vetyteollisuuden, kasvun edellytykset. Siksi on Suomen pitkän aikavälin menestyksen kannalta tärkeää, ettei tässä tilanteessa ryhdytä korjaamaan sitä, mikä ei ole rikki.
