Kirjoitus on julkaistu Verkkouutisten blogissa 22.1.2021

Suomalainen yhteiskunta tarvitsee kasvavia yrityksiä, sitoutuneita kotimaisia omistajia ja tulevaisuuden uskoa. Taloutemme on vieläkin alemmalla tasolla kuin finanssikriisin alussa vuonna 2007. Suomalaista omistajuutta on välttämätöntä vahvistaa, jos haluamme nousta takaisin kasvun uralle menetetyn vuosikymmenen jälkeen.

Suomalaista omistajuutta on monenlaista. Isojen institutionaalisten eläkesijoittajien rinnalla on perinteisesti ollut muita ammattisijoittajia ja yrittäjiä. Näihin nähden uutena ilmiönä on tullut aivan tavallisten ihmisten lisääntynyt kiinnostus osakesijoittamiseen. Voidaankin sanoa, että viime vuonna elettiin jonkin sortin sijoitusbuumia, sillä suoria osakeomistuksia oli jo yli 887 000 yksityishenkilöllä.

Omistajuuden edistäminen edellyttää kannustavaa verotusta, omistajamyönteistä lainvalmistelua ja kansalaisten taloustaitojen vahvistamista. Kokoomus on ollut edistämässä niin osakesäästötiliä kuin joukkorahoituslakia, jotka molemmat ovat madaltaneet omistajuuden kynnystä aivan tavallisille suomalaisille yksityissijoittajille.

Lisäksi valtio omistaa joko kokonaan tai erikseen kymmeniä erilaisia yrityksiä. Vapaassa markkinataloudessa valtion omistusta täytyy kuitenkin perustella erityisen painavilla syillä, koska niille on luonteenomaista politisoitua ennemmin tai myöhemmin. Julkiset omistukset eivät saa paisua itseisarvoksi tai maan tavaksi. Ei ole yhteiskunnan kokonaisedun mukaista pitää omistuksia yrityksissä, jotka pärjäävät omillaan tai jotka eivät ole strategisesti tarpeellisia. Myyntitulot pitää käyttää viisaasti suomalaisten yritysten kasvun vauhdittamiseen.

Suomessa on oltava riskirahaa innovaatioiden kehittämiselle, joiden avulla voimme automatisoida toimintoja, ottaa robotteja laajamittaiseen käyttöön ja ennen kaikkea valjastaa tekoälyn nykyistä useammin avuksemme. Vain hetki sitten saimme lukea esimerkiksi miten suomalainen tutkijaryhmä on kehittänyt tekoälyn, joka laskee mitkä lääkeyhdistelmät tappavat syöpäsoluja tehokkaimmin.

Miksi omistajuuden sitten pitää olla suomalaista? Ei kaikissa tapauksissa tarvitsekaan. Ulkomainen pääoma on silloin parhaimmillaan, kun se tuo samalla tullessaan ulkomaista osaamista. Parhaimmillaan monipuolinen osaaminen kasvattaa Suomessa toimivia yrityksiä, joka lisää työn määrää muuallakin Suomessa.

Suomalaisella omistajuudella on kuitenkin syytä olla vahva asema yhteiskunnassamme, sillä kansainvälinen bisnes ei ole käytännössä niin neutraalia kuin on ehkä teoriassa oletettu. On havaittavissa, että omistajuudessa esiintyy paikoin talousnationalismia. Esimerkiksi suhtautuminen investointeihin tai sopeutuspäätöksiin voi vaihdella sen mukaan, onko kyseessä suomalainen vai monikansallinen omistaja. Rohkenen väittää, että parhaimmillaan luottamusta herättävä kasvollinen omistajuus kehittää yrityksiä pitkäjänteisemmin ja terveemmin.

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti viime vuoden loppupuolella kansanedustaja Juha Sipilän (kesk.) vetämän työryhmän selvittämään keinoja suomalaisen omistajuuden vahvistamiseksi. Työn on määrä valmistua ensi helmikuussa. Kireästä aikataulusta huolimatta toivon työryhmälle viisautta esittää rohkeita uudistusehdotuksia, joilla varmistetaan, että Suomessa on jatkossa vähintään yhtä kannattavaa omistaa kuin kilpailijamaissamme.