Tämä kirjoitus on laadittu yhdessä ystäväni ja valtio-opin opiskelijan Manolis Huukin kanssa.
Terrorismiin liittyviä lakipykäliä tiukennettava
Terrorismin vaikutus maailmalla ja erityisesti Euroopassa on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Eilen jouduimme todistamaan tätä kehitystä raadollisimmillaan Pariisin hyökkäysten ja kidnappausten muodossa.
Isossa kuvassa on oleellista ymmärtää, että terroristien värväys-, rahoitus- ja toimintatavat ovat muuttuneet. Internetin leviäminen lähes jokaiseen kotitalouteen on tehnyt siitä tärkeän työvälineen myös terroristijärjestöille. Esimerkiksi eilisistä Pariisin brutaaleista tapahtumista ISIS-taistelijat riemuitsivat Twitterissä yhteisellä hashtagilla.
Terroristit pyrkivät rekrytoimaan sosiaalisen median ja erilaisten internet-sivujen kautta toimintaansa lisää taistelijoita. Esimerkiksi Syyrian ja Irakin tapauksessa ISIS käyttää huomattavat määrät resursseja internetissä tapahtuvaan värväystoimintaan, joista todisteina ovat sosiaalisessa mediassa (Facebook, Youtube) jaetut ammattimaisesti tehdyt ja jaetut videot sekä kuvat, joilla pyritään vetoamaan katsojaan.
Terroristijärjestöjen viestintä on ollut ilmeisen onnistunutta myös Suomessa. Suojelupoliisin päällikön Antti Pelttarin mukaan Suomesta on lähtenyt yli 50 henkilöä Syyrian konfliktialueelle. SUPO:n mukaan osa värväystoiminnasta tapahtui kotimaassa.
Mediassa on käyty – syystäkin – pitkään keskustelua siitä, miten taisteluihin lähteminen voitaisiin estää. Ongelmaksi on osoittautunut muun muassa se, etteivät viranomaiset pysty takavarikoimaan passia tai estämään ulkomaille matkustamista sellaiselta henkilöltä, jota epäillään taisteluihin lähteväksi henkilöksi. Tähän epäkohtaan tulee lainsäätäjien eduskunnassa puuttua. Esimerkiksi Kanadassa passit voidaan takavarikoida henkilöiltä, joiden epäillään liittyneen tai pyrkivän liittymään Isisin riveihin konfliktialueilla.
YK:n turvallisuusneuvosto määräsi syyskuussa 2014 yksimielisesti kaikkia järjestön jäsenmaita kieltämään kansalaisiaan lähtemästä ulkomaalaisiin sotiin rangaistuksen uhalla. Tämän päätöslauselman taustana on tällä hetkellä käynnissä oleva Syyrian sisällissota, joka on eri tilastojen perusteella houkutellut n. 12 000 ulkomaalaista (ei-syyrialaista) taistelijaa taistelemaan konfliktissa. Päätöslauselma (S/RES/2178 (2014) siis määrittelee jokaista jäsenmaata, kuten myös Suomea toimiin, jotta turvallisuusneuvoston päätöslauselma toteutuisi.
Tämänhetkiset terrorismiin viittaavat lainkohdat on Lipposen II hallituksen esityksestä hyväksytty lähes kaksitoista vuotta sitten (Rikoslain luku 34a 24.1.2003/17 Terrorismirikoksista). Nykyisin voimassa oleva laki siis käsittelee kokonaisvaltaisesti terrorismin määritelmää, terroristijärjestön johtamista, terrori-iskun suunnittelua ja rahoitusta. Kuten esitysajankohdasta voidaan päätellä, aiempi esitys on pohjautunut syyskuun 11. terrori-iskujen jälkeisiin uhkakuviin. Tästä on yli kymmenen vuotta ja tällaisessa ajassa on Euroopan ja Suomen turvallisuuskenttä kokenut ison muutoksen puhuttaessa terrorismista.
Lain pikaista uudistamista puoltaa muun muassa se tosiasia, että viestinnän muuttuminen on nopeuttanut propagandaviestintää ja kynnystä lähteä ulkomaille taisteluihin. Nykyisissä lainkohdissa puhutaan terrorismin tapauksessa kaikkein oleellisimmista nimikkeistä ja siitä, miten näiden toteuttamisesta rangaistaan. Laissa ei kuitenkaan ole muotoiltu pykälää, joka myös kieltäisi tai estäisi konfliktialueelle matkustamisen, jos voidaan suurella todennäköisyydellä epäillä ao. henkilön suunnittelevan taisteluihin osallistumista tai jos viranomaisilla on tieto henkilön värväytymisestä.
Lakiin (rikoslain luvun 34a 24.1.2003/17 Terrorismirikoksista) tulisi lisätä kohta, joka käsittelee konfliktialueille tai terroristijärjestön taisteluihin osallistumisen rangaistavaksi. Lisäksi viranomaisille tulee antaa valtuudet estää maasta poistuminen, jos tavoitteena on jokin aiemmin mainituista syistä.
Janne Heikkinen
Kempeleen kunnanvaltuuston puheenjohtaja (kok.)
