Julkaistu alun perin Rantalakeus-lehdessä huhtikuussa 2020.
Yhteiskunnan pitäminen kiinni on käymässä kalliiksi. Yksi viikko koronasulkua tarkoittaa miljardia euroa menetettyä kansantalouden tuotantoa. Tästä syystä meidän päättäjien ja erityisesti hallituksen tulee viestiä ihmisille reitti ulos kriisistä.
Ihmiset kaipaavat juuri nyt kaikkein eniten toivoa. Toivon siitä, että kun kriisi loppuu, he pääsevät takaisin töihin, lapset kouluun, työllistävät pienyritykset leipään kiinni ja uudenlainen normaali arki alkaa taas.
Pienyritykset ja erityisesti ravintola-ala kaipaavat kipeästi tukea tälle ylimenokaudelle. Jos maamme pk-yrityksiin pyyhkäisee laaja konkurssiaalto, katkeaa taloutemme työllistävä selkäranka, mikä vaikeuttaa uudelleenrakentamista entisestään.
Siksi olemme kokoomuksessa esittäneet kahta täsmäkeinoa terveiden yritysten jatkuvuuden turvaamiseksi. Alkuvuonna maksetut alvit tulee palauttaa yrityksille välittömästi kassavajetta helpottamaan, jotka maksettaisiin pitkällä maksuajalla takaisin ilman korkoa, kun kriisi on selätetty.
Lisäksi ravintola- ja matkailualan yrityksiä tulee tukea suoraan, koska hallitus on vienyt näiltä perustuslaillisen elinkeinovapauden. Tällaisen ennakointi ei ole tavanomaisen yrittäjäriskin kantamista.
Ennemmin tai myöhemmin rajoituksia on alettava purkamaan, kun se on kansanterveydellisesti mahdollista. Tähän asiantuntijoiden ja WHO:n mukaa paras keino on mittava testaamisen lisääminen. Testaus, jäljitys, eristäminen, suojavarusteet ja rajoitukset. Kun ymmärrämme keillä on tautiin vastustuskyky, ja ketkä sairastavat sitä ehkä tietämättään, on torjuntatoimenpiteiden suuntaaminen tehokkaampaa.
Lisäksi tarvitsemme mittavan sarjan talousuudistuksia. Harva on huomannut, että hallituksen ohjelmalta putosi pohja pois jo viime joulukuun VM:n ennusteen myötä - siis ennen koronakriisiä! Julkisen talouden alijäämä tippui jo tässä ennusteessa niin rankasti, ettei hallituksen tavoittelema 60 000 uutta työpaikkaa olisi edes riittänyt. 100 - 120 tuhatta olisi ollut lähempänä totuutta eduskunnan tietopalvelun mukaan. Tämä kaikki siis ennen koronaa.
Koronakriisi lisää kansantalouden alijäämää entisestään ja velkaantuminen suorastaan räjähtää kymmenillä miljardeilla. Tilannetta ei helpota se, että hallituksella ei tunnu olevan selkeää tiekartaa ulos kriisistä. Suomen strategia on ainakin minulle epäselvä: mikä on tiemme tulevaisuuteen?
Tarvitsemme ainakin talouden tasapainotusohjelman, laajat työmarkkinareformit, kunnianhimoisen työllisyyspaketin, sosiaaliturvan uudistuksen sekä menojen uudelleenkohdennuksia.
Kun elvytämme koronakriisin jälkeen Suomea, tulee esimerkiksi aidosti kilpailukykyä parantavat suuret raide- ja väylähankkeet nostaa kärkeen hallituksen “kakkoskorin” sisältämän puuhastelun tilalle. Oulun seudulla pääradan kehittäminen ja esimerkiksi Liminka-Oulu -kaksoisraide olisivat tällaisia hyödyllisiä hankkeita.
