Julkaistu Verkkouutisten blogissa 9.7.2025

Yritystuet ovat suomalaisen poliittisen keskustelun vakioaiheita. Harvemmin kuitenkaan haluta mainita sitä, että ne ovat samalla poliittisen rohkeuden koetinkivi, jonka edessä useimpien rahkeet eivät riitä. Jokainen on valmis leikkaamaan yritystuista, mutta kukaan ei ole valmis käyttämään teräviä saksia.

En pidä yritystuista, enkä kannata niitä, koska pohjimmiltaan ne otetaan kannattavilta yrityksiltä ja jaetaan usein sellaisenaan kannattamattomille yrityksille. Yleisimmillään, siis tietylle teollisuudenalalle tai yritykselle osoitettuna euromääräisenä tukena, niillä on säilyttävä, taloutta vääristävä vaikutus. Näissä tilanteissa poliitikoilla on taipumus yrittää valita voittaja yritysten tai entistä useammin eri teknologioiden väliltä. Nämä yritykset todennäköisemmin epäonnistuvat kuin onnistuvat.

Ennen pidemmälle jatkamista on pieni tilastokatsaus paikallaan, sillä mielikuvituksessa yritystuet ovat todellisuutta suurempia. Laajasti ymmärrettynä tukia myönnettiin työ- ja elinkeinoministeriön mukaan vuonna 2024 yhteensä lähes 1,4 miljardin euron edestä. Erottelun voi tehdä myönnettyjen ja maksettujen tukien välille, mutta se ei ole tässä kirjoituksessa tarpeen.

Tilastot tarjonnevat kylmää vettä monien niskaan etenkin oppositiossa. Kaikki yritystuet lopettamalla ei taiteta julkisen talouden velkaantumista. Omasta mielestäni leikkaukset auttaisivat ja olisivat perusteltuja, jotta tavoite julkisen talouden kestävyydestä olisi lähempänä. Toistaiseksi Orpon hallitukselta ei ole löytynyt rohkeutta suoriin yritystukileikkauksiin, vaan näennäisiä nipsauksia on tehty esimerkiksi korottamalla satamien väylämaksuja.

Hallitukselle ei myöskään heru pisteitä uuden verohärpäkkeen luomisesta. Tarkoitan tällä suurten puhtaan siirtymän teollisten investointien verotukea. Hyvä verojärjestelmä olisi mahdollisimman neutraali. Tämä verohärpäke puolestaan muistuttaa hyvin paljon suoraa, euromääräistä yritystukea, joka ei kohtele yrityksiä tasavertaisesti. Samalla se on kotimainen panostus maailmanlaajuiseen yritystukikilpailuun. Mielestäni tämä ei ole viisas liike, sillä Suomella on vaatimattomat lihakset tällaiseen kilpailuun.

Oppositiokaan ei saa pisteitä poliittisesta rohkeudesta. Sosiaalidemokraattisen puolueen varapuheenjohtaja Nasima Razmyar ehdotti 2.7. yritystuista ja maataloustuista leikkaamista. Yritystuista leikkaaminen onkin opposition mieluisimpia vaihtoehtoja riippumatta opposition kokoonpanosta. Tämä siis kuuden hyvän ja kahden kauniin tarjoamisen lisäksi. Leikkausehdotuksillaan sosiaalidemokraatit seuraavatkin uskollisesti SAK:n jalanjälkiä.

Kokenut kansanedustaja, kunnallisneuvos Heikki A. Ollila kirjoitti 1.7. elinkeinotuista eli yritystuista. Kokeneena poliitikkona hän nosti esille opposition löysät puheet. Yritystuista leikkaaminen onkin perinteinen “vapaudu vankilasta” -kortti, eräänlainen politiikan jeesusteippi, jota voi käyttää paineistetuissa haastattelutilanteissa korjaamaan muuten löysiä puheita.

Puolueilla ei puheista huolimatta ole näyttöjä tosiasiallisista leikkauksista sen jälkeen, kun ne pääsevät valtaan. Pikemminkin puolueet ovat ikuisessa kierrossa, jossa omalla hallitusvuorolla ilakoidaan tuista ja oppositiossa niitä taas vastustetaan. Siksi sosiaalidemokraattien syksyinen kritiikki energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta oli irvokasta seurattavaa.

Yritystuista käytävä keskustelu osoittaa, että poliittiselle vasemmistolle yritystuet ovat keppihevonen korkean verotuksen edistämiseen. Vasemmistolaisessa ajattelussa yritystukien piiriin nimittäin luetaan myös alennetut verokannat.

Onko todellakin niin, että kyse on yritystuesta, jos valtio ottaa vähemmän? Pohditaanpa hieman arvonlisäveron tasoa. Suomen 25,5 %:n yleinen alv on Euroopan toiseksi korkein Unkarin jälkeen. Ovatko tätä alemmas jäävät alv-kannat yritystukea, kuten ruoan tai lääkkeiden alv-kannat? Nehän nauttivat laajaa poliittista hyväksyntää, koska kyse on välttämättömyyshyödykkeestä.

Jään odottamaan poliitikoilta ja puolueilta parempaa suorittamista. Yritystuista on pystyttävä leikkaamaan myös eduskunnassa, sillä riippumatta yritystuesta ja sen kohteesta, sille löytyy aina joku puolustaja. Mieluiten näkisin Suomen, jossa olisi vähemmän yritystukia ja siten vähemmän verotusta. Kannattavasta liiketoiminnastahan nämäkin eurot verotetaan.

Valistuneen kansalaisen tulisikin kysyä yritystuista pauhaavalta poliitikolta: “mitä tarkalleen tarkoitat yritystuilla ja miltä yrityksiltä leikkaisit?”. Niin yritystuissa kuin muissakin kysymyksissä - älä osta poliitikkoa säkissä.