Veronmaksajien keskusliiton arvion mukaan palkansaajien ja yrittäjien verotus on nousemassa ensi vuonna keskituloisilla noin 220 € vuodessa. Korotus on seurausta eri veroluontoisten palkan sivukulujen, kuten työttömyysvakuutusmaksun noususta. Heikot työllisyysluvut aiheuttavat siis veronkorotuspaineita.

Mikäli hallitus ei kompensoi kasvavia veroluontoisia maksuja palkansaajille alentamalla tuloveroa, tekee se tietoisen päätöksen siitä, että ahkeran suomalaisen palkansaajan ja yrittäjän verotusta kiristetään. Tämä raipanisku söisi tuhoisasti suomalaisten ostovoimaa ja työnteon kannustimia, joita tarvitsemme kipeästi Suomen nostamiseksi pois koronakurimuksesta.

Taustalla vaikuttaa lisäksi elokuussa voimaan tullut hallituksen 250 miljoonan euron polttoaineveronkorotus, joka syö jo ennestää nuutunutta kuluttajien ostovoimaa. Marinin vihervasemmistohallituksen veropolitiikka perustuu enemmän autoiluvihamieliseen ideologiaan, kuin ymmärrykseen taloussuhdanteista. Pahimmillaan se saattaa jopa syventää koronakuoppaa.

Harjoitettu talous- ja veropolitiikka ovat aina arvovalintoja. Itse uskon ahkeruuteen ja kannustavuuteen suomalaisina hyveinä. On surullista, että Marinin hallitus leikkaa tunnollisilta työtätekeviltä suomalaisilta veroina palkasta entistä suuremman siivun. On selvää, ettei tämä kannusta tekemään lisätyötunteja, kouluttautumaan vaativampiin tehtäviin tai tavoittelemaan ylennystä. Kun tienatusta lisäeurosta vain alle puolet kilahtaa taskuun, niin kannustimet eivät ole kohdallaan.

Hallituksen tulee ahkeruuden lannistamisen sijaan luottaa ihmisiin. Tulee ymmärtää, että yhteiskunnan tulee olla reilu myös niille, jotka kustantavat koko hyvinvointivaltion. Siksi olisi suotavampaa kannustaa ihmisiä yli koronalaman lisäämällä ostovoimaa, eli alentaa verotusta. On vain oikeus ja kohtuus, että ahkerat suomalaiset saisivat pitää suuremman siivun itse tienaamastaan palkasta.

Koronataantumaa tulisi siis elvyttää laskemalla tuntuvasti työn verotusta. Keskuskauppakamari on esittänyt mallin, jossa työn verotusta laskettaisiin 2 miljardilla eurolla tasaisesti kaikissa tuloluokkissa, jolloin samalla kuluttajien ostovoima myös lisääntyy. Osa veronlaskusta rahoittaa itsensä toimeliaisuuden kasvun kautta. Eikö sellainen elvytys, jossa ihmiset saavat itse päättää kulutuksesta ja investoinneistaan ole reilumpaa, kuin että sen tekevät virkamiehet ja ideologian ohjaamat poliitikot ilmastoiduissa norsunluutorneissaan?

Runsaalla veroelvytyksellä eli veronalennuksilla annetaan ihmisille se viesti, että heidän työpanosta arvostetaan, ja samalla väläytämme toivoa pilkistämään mustien koronapilvien välistä. Työn verotuksen alentaminen yhdistettynä esimerkiksi korotettuun kotitalousvähennykseen lisäisi työllisyyttä ja loisi tehokkaasti uusi työpaikkoja monille irtisanotuille suomalaisille sekä nuorille, joilta jäivät kriisin vuoksi kesätyöt tänä vuonna välistä.