Blogi on Kokoomuksen kansanedustajien Heikki Vestman ja Janne Heikkinen yhteinen

Nykyhallitus käyttää rahaa, jota ei ole vielä tienattu ja kurjistaa suomalaisten elämää punavihreillä veronkiristyksillä. Samaan aikaan ahkeruudesta rangaistaan, vaikka Suomi tarvitsee työtä ja työntekijöitä enemmän kuin koskaan. Ihmiset osaavat kyllä laskea kannattaako työ. Jos työ ei kannata, sitä ei tehdä. Niin yksinkertaista on tämä ahkeruuden matematiikka. Esimerkiksi Akavan viime vuoden kyselyssä puolet vastaajista koki, etteivät he ole osittain tai ollenkaan kiinnostuneita nykyistä vastuullisemmista työtehtävistä, sillä työtaakan kasvaessa ansiot eivät verotuksen vuoksi kasva tarpeeksi.

Jokaisen tulee saada nauttia oman työnsä hedelmistä nykyistä suurempi osa. Ahkeruus on hyve, eikä pahe, ja siitä pitäisi rankaisemisen sijaan palkita kaikissa tuloluokissa. Hallitus on kirsikkana verokakkunsa päällä päättänyt jatkaa korkean ”solidaarisuusveron” kantamista, vaikka se ei tutkimusnäytön perusteella todennäköisesti lisää verotuloja tehokkaasti, kun huomioidaan Lafferin käyrän mukaiset dynaamiset vaikutukset.

Niin sanottu solidaarisuusvero tarkoittaa vuonna 2013 lisättyä korkeinta valtion ansiotuloverotuksen progressioporrasta. Alun perin tämä veroporras kohdistui yli 100 000 euroa ylittäviin vuosituloihin. Julkisen talouden suunnitelmissa väliaikaiseksi tarkoitettua veroporrasta on sittemmin laskettu koskemaan yhä alempia vuosituloja, ensin 90 000 euroon, jonka jälkeen se on vakiintunut n. 72 000 – 76 000 euroon. Alarajan laskun vaikutus on verotusta sekä sen progressiota kiristävä.

Vuoden 2019 verotuksessa tämän portaan ylittävien tulojen veroprosentti valtion ansiotuloverotuksessa on 31,25%. Keskimääräinen korkein rajaveroaste on tänä vuonna 57,2% lisätuloista ennen työnantajan sivukulujen huomioimista. Antti Rinteen hallitus on ilmoittanut aikeestaan jatkaa tämän väliaikaiseksi tarkoitetun solidaarisuusveron perimistä koko vaalikauden 2019 – 2023 ajan.

Suomessa työtä verotetaan kansainvälisesti katsoen ankarasti. Kehittyneiden talouksien järjestö OECD huomauttaa heinäkuun 2019 raportissaan, että Suomessa työn verotuksen verokiila on hyvin korkea. Järjestö suosittaa Suomea laskemaan järjestelmällisesti työn verorasitusta kasvun tukemiseksi. Tästä huolimatta Rinteen hallituksen aikana nykyisten päätösten valossa työn verotus ja veroluontoisten maksujen kokonaistaakka reaalisesti nousee.

Paikoitellen työtä verotetaan Suomessa niin korkeilla rajaveroasteilla, että korkeimpien veroportaiden verotuloja lisäävä vaikutus jää kyseenalaiseksi. Suomessa tämä on relevantti kysymys erityisesti suurituloisten kohdalla voimakkaan ansioverotuksen progression vuoksi. Veronmaksajien keskusliiton vertailun* mukaan hyvätuloiset maksavat Suomessa jopa 17% enemmän veroja korkeista tuloista verrattuna muihin Euroopan kehittyneisiin talouksiin (47,7% vrt. 40,8% tuloista).

Lundin yliopiston tutkijan Jacob Lundbergin vuonna 2017 tekemän tutkimuksen** mukaan Suomen korkeimmat marginaaliveroasteet sijaitsevat ns. Laffer-käyrän verotuotot maksimoivan lakipisteen oikealla puolella. Tämä tarkoittaa sitä, että käytännössä työn korkeiden sivukulujen sekä korkean verotuksen vuoksi erityisesti korkeimmilla tuloportailla verotuotot jopa laskevat veroprosenttia korotettaessa. Tutkimuksen simulaation mukaan Suomessa korkeimmilla veroasteilla laskennallinen pienen veronalennuksen itserahoitusaste on 123% eli käytännössä solidaarisuusveron laskeminen staattisessa laskelmassa 10 miljoonalla eurolla toisi dynaamisten vaikutusten jälkeen 12,3 miljoonaa euroa lisää verotuloja.

Jätimme epäsolidaarisuusveron jatkamisesta kirjallisen kysymyksen hallituksen vastattavaksi tänään 29.11.2019.

Janne Heikkinen (kok) Kansanedustaja Oulun vaalipiiristä

Heikki Vestman (kok) Kansanedustaja Uudenmaan vaalipiiristä

*https://www.salkunrakentaja.fi/2018/11/verovertailu-tuloverotus/ **http://www.lisdatacenter.org/wps/liswps/711.pdf