Kokoomuksen linja 2020-luvulla

Julkaistu alun perin Verkkouutisten blogi-palvelussa.

Kokoomuksessa on jo pidempään kuplinut keskustelu siitä, miten pitkän ja lähes yhtäjaksoisen hallitustaipaleen vuodesta 1987 käyneen puolueen tulisi uudistua. Esittelin huhtikuussa välittömästi vaalien jälkeen oman visioni kokoomukselle, eli profiloitumisen “ahkerien ihmisten puolueeksi”.

Sittemmin ahkeruus-retoriikkaa on käytetty kokoomuksen eduskuntaryhmässä jopa niin laajasti, että lehdistö on tämän huomannut silmiinpistävänä muutoksena. Se on tarttunut niin puolueen kuin myös eduskuntaryhmän puheenparteen. Visioni on otettu ensimmäisestä päivästä alkaen omaksi myös kokoomusnuorissa. Olen hyvilläni siitä, että ehdotukseni sai paljon myötämielistä vastakaikua.

Ahkeruuden arvostus kumpuaa nähdäkseni syvältä protestanttisen etiikan juurilta ja on keskeinen osa suomalaisen yhtenäiskulttuurin DNA:ta. Ahkeruus ei ole ihmisiä poissulkeva määre, vaan positiivista asennetta ja sisua, joka löytyy kaikista meistä. Siksi yhteiskunnan tulee kannustaa kaikkia heitä, jotka tekevät parhaansa taustastaan tai myötäsyntyisistä ominaisuuksista riippumatta.

Uskallan väittää, että Suomesta kehittyi monilla mittareilla maailman paras maa siksi, että järjestelmämme oli rakennettu ahkeruuden hyveen pohjalle. Aikojen saatossa tätä sisua on kuitenkin alkaneet lannistaa mielivaltaisen korkea verotus, tiukka sääntely ja raskas byrokratia.

Sanonnan mukaan oppositiossa on aikaa sparrata puolue kuntoon, kun taas hallituksessa keskitytään isänmaan laittamiseen kuntoon. Tämän vision esittely aatteellista korjausvelkaa kärsivässä oppositio-kokoomuksessa on ollut selkeästi tärkein yksittäinen avaukseni puolueen tulevaisuuden hahmottelussa. Siksi se ansaitsee vähän tarkempaa jatkokehittämistä ja tuomista arkielämän kontekstiin.

Puoluekokous 2020
Seuraavaan puoluekokoukseen mentäessä määränpäänä tulee olla kokoomuksen itsetutkiskelu ja linjan kirkastaminen. Ja osin jopa poliittisen linjan muuttaminen.

Nykypäivän lukijoille, eli käytännössä kokoomuksen kenttäväelle, tehdyn kyselytutkimuksen mukaan murskaavan suuri enemmistö kokoomuslaisista toivoo ahkeruuden tematiikan vahvempaa edistämistä.

Kaksi kolmasosaa (⅔) kokoomuksen kenttäväestä on samaa mieltä väittämän kanssa, että “puolueemme tulisi siirtyä talouspolitiikassa nykyistä oikeammalle”. Myös murskaava 77 prosentin enemmistö näkee samassa kyselyssä, että kokoomuksen tulee ajaa pontevammin palkansaajien asiaa.

Minä tulkitsen tämän viestin jäsenistöltä nöyrästi siten, että se velvoittaa kokoomusta terävöittämään talouspolitiikan kärkiään. Kokoomuksen tulee ajaa jatkossa mahdollisimman alhaista verotusta mahdollisimman suurella tarmolla, jotta jokainen saisi pitää nykyistä suuremman osan oman työnsä hedelmistä. Nykyisin äärimmäisen korkea työn verotus muistuttaa valitettavasti jo ahkeruuden haittaveroa.

Puolueemme täytyy uskaltaa ajaa paitsi radikaalia työn verotuksen laskemista, myös hyvinvointivaltion prioriteettien reformointia ja kannustinloukkujen purkamista. Olipa kyse sitten pitkäaikaistyöttömän, kehitysvammaisen, osatyökykyisen tai opiskelijan tulevaisuudesta, kokoomuksen tulee näyttäytyä puolueena, joka kannustaa tekemään parhaansa omien mahdollisuuksiensa ja kykyjensä mukaan ilman byrokraattisen järjestelmän esteitä.

Eurooppalainen keskusta-oikeisto tienhaarassa
Identiteettipolitiikka on vahvistunut jatkuvasti poliittisella kentällä läpi Euroopan ja koko läntisen maailman. Vastakaikua kohdeyleisöiltä saavat erityisesti sosiaaliliberaali ja ympäristötietoinen vihervasemmisto sekä aiempaa kovempia arvoja ajava oikeistokonservatiivinen liikehdintä. Nämä kaksi maailmankuvallista äänestäjäjoukkoa ovat jatkuvasti vahvistuneet, siinä missä perinteiset sosiaalidemokraattiset työväenpuolueet (keskusta-vasemmisto) sekä poliittinen keskusta kärsii hätää.

Äänestäjät kaipaavat selkeitä näkemyksiä, jossa kompromissi tai itseisarvoinen maltillisuus ei ole mikään visio tai vaihtoehto. Kansa janoaa toimeentarttuvia esityksiä, joissa oikeasti ratkaistaan yhteiskunnan epäkohtia.

Jos tarkastelemme Euroopan keskusta-oikeistolaisia sisarpuolueitamme, niin voimme havaita, että terävämpi ja oikeistolaisempi linja herättää äänestäjissä myönteistä vastakaikua. Esimerkiksi tiukka maahanmuuttopolitiikka ja linjakas turvallisuuspolitiikka herättävät luottamusta.

Koko eurooppalainen keskustaoikeisto on tienhaarassa. Se on saavuttanut jatkuvasti voittoja siellä, missä se on ajanut merkittävästi alhaisempaa verotusta, ankarampaa kriminaalipolitiikkaa sekä rajoitetumpaa maahanmuuttopolitiikkaa. Sitä on leimannut myös kielteinen suhtautuminen ihmisten elintapoja jyrkästi moralisoivaan ilmastopolitiikkaan.

Maahanmuuttoon tiukasti, mutta asiallisesti suhtautuvasta ajattelusta ja kunnianhimoisesta veronalennuslinjasta on tullut valtavirtaa muun muassa Itävallassa Sebastian Kurzin ÖVP:ssä, Ruotsin Moderaateissa, Norjan Høyressä ja Tanskan Venstressä. Niissä maissa, joissa keskusta-oikeisto on onnistunut sopeutumaan tähän “megatrendiin”, on puolueen kannatus kasvanut. Vastaavasti esimerkiksi Saksan CDU on tappioiden kierteessä Annegret Kramp-Karrenbauerin maltillisen kompromissilinjan “Die Mitte” (keskilinja) vuoksi.

Sebastian Kurz teki Itävallan ÖVP puolueesta valtavan suositun ja sai liittokansleripaikan tyrmäävällä 37,5 prosentin kannatuksella. Samaisen puolueen kannatus oli 26 prosenttia ennen Kurzia vaaleissa vuonna 2013. Toinen esimerkki on Ruotsissa moderaatit, joka on elvyttänyt kannatuksensa ajamalla samankaltaista tiukkaa linjaa. Puolueen kannatuskäyrä lähti pian nousuun, kun se vaihtoi huhtikuussa 2019 logoaan perinteisen muotokielen suuntaan sekä uudisti poliittista linjaansa aiempaa oikeistolaisemmaksi.

Johtopäätöksiä
Kokoomus on kansanliike. Siksi on viisasta kuunnella jäsenistöämme tarkalla korvalla. On myös perusteltua seurata politiikan megatrendejä laajemminkin Euroopassa ja oppia siitä mikä toimii ja mikä ei toimi. Johtopäätökset edellä mainittujen seikkojen valossa ovat seuraavat:
  1. Kokoomuksen tulee olla äänekkäämpi ahkerien ihmisten puolustaja ja edistää mahdollisimman kannustavaa ja alhaista verotusta, sanalla sanoen oikeistolaisempaa talouspolitiikkaa. Julkisten menojen paisuminen sekä velkaantuminen tulee pysäyttää.
  2. Kokoomuksen tulee puolustaa sellaista maahanmuuttoa, joka vahvistaa kansantaloutta, ja suhtautua kielteisesti sosiaaliseen maahanmuuttoon.
  3. Kokoomuksen tulee edistää ilmastopolitiikkaa, jossa keskiössä ovat ihmisten elämänvalintojen tai ruokailutottumusten syyllistämisen sijaan teknologian kehitys ja kansainväliset sopimusjärjestelyt. Käytännössä esimerkiksi ydinvoiman suosiminen, EU:n hiilitullit ja päästöjen hinnoittelu.
  4. Kokoomuksen tulee vahvistaa kansallista kokonaisturvallisuutta turvaamalla poliisien ja puolustusvoimien riittävät määrärahat sekä edistäen Suomen asemoitumista vankemmin osaksi läntistä arvoyhteisöä. Tämä tarkoittaa Nato-jäsenyyden hakemista niin nopeasti kuin mahdollista.
  5. Kokoomuksen tulee olla vastavoima kaikelle populismille, jossa signalointi ja syyttäminen ottaa vallan sisällöstä. Kokoomuksen tulee esittää tutkitusti toimivia ja aidosti vaikuttavia ratkaisuja aikamme suuriin haasteisiin. Keskustelussa on otettava “omistajuus” suhteessa aikamme megatrendeihin.