Kirjoitus julkaistu sanomalehti Kalevassa 25.4.2024
Suomi on vakavasti velkaantunut. Suomen talous ei ole reaalisesti kasvanut 16 vuoteen. Noin joka kahdeksas julkisiin palveluihin käytetty euro rahoitetaan velaksi. Joudumme rahoittamaan jopa päivittäisiä peruspalveluita velkarahalla. Ilman muutosta velkaantuminen ajautuisi hallitsemattomalle uralle.
Petteri Orpon hallitus teki kehysriihessä raskaita, mutta välttämättömiä päätöksiä. Kehysriihessä päätettiin kolmen miljardin euron lisäsopeutustoimista. Yhdessä hallitusohjelmassa päätettyjen kuuden miljardin euron sopeutus- ja työllisyystoimien kanssa estämme valtion talouden ajautumisen hallitsemattomaan luisuun. Näillä päätöksillä saamme käänteen aikaiseksi ja voimme turvata hyvinvointiyhteiskunnan tärkeät palvelut myös tuleville sukupolville.
Tiedämme, että näiden vaikeiden päätösten vaikutukset tuntuvat ja näkyvät ihmisten arjessa. Ymmärrämme ihmisten huolen ja pettymyksen. Uskomme kuitenkin vakaasti siihen, että kun teemme nämä toimet nyt, pidemmällä aikavälillä Suomen ja suomalaisten asiat ovat paremmin. Tekemättä jättäminen ei siis ole vaihtoehto.
Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on perustunut työhön, yrittämiseen ja osaamiseen – ja niihin se perustuu myös tulevaisuudessa. Kehysriihen kokonaisuus on rakennettu niin, että työhön, turvallisuuteen ja osaamiseen panostetaan, säästöistä huolimatta.
Työn ja yrittämisen verotusta ei kiristetä merkittävästi ja Suomen kokonaisveroaste ei Orpon hallituksen aikana nouse. Työn verotus kevenee painottaen pieni- ja keskituloisia. Puolestaan hyvätuloisten ansiotuloverotus kiristyy.
Tiedämme, että verojen korottaminen ei edistä talouskasvua, mutta kovien säästöpaineiden keskellä veronkorotuksilta ei voitu välttyä. Verotuksen painopistettä siirretään työn ja yrittämisen verottamisesta kulutuksen ja haittojen kuten tupakan, virvoitusjuomien ja makeisten verotukseen. Siksi hallitus päätyi yleisen arvonlisäveron korottamiseen. Kuitenkaan tärkeimpien välttämättömyyksien kuten ruoan ja lääkkeiden verotusta ei kehysriihen päätöksillä koroteta.
Orpon hallitus ymmärtää ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden merkityksen tässä ajassa. Hallitus toteuttaa lisäpanostuksia poliisiin, oikeuden hoitoon, rajoille ja maanpuolustukseen.
Olemme myös kuulleet opettajien huolen ympäri Suomen. Siksi lisäämme pysyvästi 200 miljoonaa euroa perusopetukseen. Resursseja osoitetaan esimerkiksi oppimisen tukeen ja matematiikan ja äidinkielen vuosiviikkotuntien lisäämiseen, jotta kouluissa olisi enemmän aikaa perusasioiden oppimiseen.
Hallitus toteuttaa myös parlamentaarisesti sovitut historialliset noin 280 miljoonan euron vuosittaiset panostukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin. Suomen menestys perustuu jatkossakin osaamiseen ja osaajiin. Näin luodaan uutta kestävää talouskasvua Suomeen.
Suomi ei nouse vain säästämällä ja veroja korottamalla. Tarvitsemme talouskasvua, korkeampaa työllisyyttä ja investointeja. Hallitus päätti riihessä uudesta merkittävästä kasvupaketista. Fingridiä pääomitetaan sähköverkon kapasiteetin pullonkaulojen purkamiseksi, uusi verokannustin suurille teollisuusinvestoinneille otetaan käyttöön ja jo hallitusohjelmassa linjatun mukaisesti investointien luvitusta sujuvoitetaan.
Luotamme, että suomalaiset pohjimmiltaan ymmärtävät, miksi hallitus on nämä välttämättömät päätökset tehnyt. Näitä ei ole tehty suosion vaan suomalaisten ja Suomen vuoksi. Jotta meillä olisi tulevaisuudessakin maksuton koulutus, hyvinvointipalvelut ja hyvä, turvallinen arki Suomessa.
Mari-Leena Talvitie, Janne Heikkinen, Juha Hänninen kansanedustajat (kok.), Oulu