Julkaistu Seutumajakassa 22.5.2024

Euroopan unioni on tyyppiesimerkki vallasta, sen tasapainoilusta ja kamppailusta siitä, millaiseksi yhteistyö voi kehittyä valtioiden välillä. Kilpailu unionin sydämessä on jatkuvasti käynnissä ja muuttuu alati. Tässä kisassa pienen maan vaikutusvalta on juuri niin suuri kuin yhtenäisyytemme on. Viesti Suomen erityispiirteistä ja eurooppalaisittain poikkeuksellisista oloista sirpaloituu, jos vaikuttamisen ääni on hajanainen.

EU on poliittinen sampo, joka tuottaa valtavan määrän lainsäädäntöä, joilla unionin 27:n jäsenmaan taloudet yritetään saada lomittumaan toistensa kanssa. Kansanedustajille tämä näkyy etenkin valiokuntatyöskentelyssä. Ilman unionin alati elävää sääntelyä yksittäiset valiokunnat voisivat siirtyä jopa yksipäiväiseen työviikkoon.

Eurovaalit ovat poliittisen vaikutusvallan isojako unionissa, minkä tulos ohjaa lainsäädäntötyötä. Vastoin yleistä mielikuvaa, päättävät poliitikot unionissakin politiikan suuntaviivoista ja painopisteistä. Toisin sanoen poliitikot päättävät muun muassa siitä, millaisiin liikennehankkeisiin voidaan ohjata EU-rahaa.

Koska poliitikot ovat ohjaksissa, on EU:n ja komission toiminnassa vikoja, ja niitä pitää ilman muuta korjata. Esimerkiksi uudet tulonsiirto- ja velkajärjestelyt unionin sisällä eivät ole toivottavia. Vioistaan huolimatta unioni on kokonaisuutena Suomelle eduksi. Esimerkiksi Ylivieskan eteläinen ylikulkusilta sai tuoreeltaan valtion lisätalousarviossa rahoituksen*, josta leijonanosa katetaan EU:n CEF- liikennerahoituksella.

Perimmiltään kevään eurovaaleissa ei kuitenkaan ole kyse teiden, raiteiden ja vesiväylien rahoituksesta, vaan siitä mitä niillä liikkuu. Suomen tapauksessa kyse on metsiä hyödyntävän teollisuuden raaka-aineista ja tuotteista. Suomen ja muiden metsäisten maiden metsiä tähyillään Euroopasta aikeilla, joissa tavallisten suomalaisten elintasoa ja työpaikkojen tulevaisuutta ei ole ajateltu. Vaalien tärkein teema on, että metsät kuuluvat jatkossakin kansalliseen päätösvaltaan.

Metsien jälkeen turvallisuuskysymykset ovat merkittävässä roolissa. EU:n Frontex-joukot ovat jo nyt Suomen apuna turvaamassa itärajaa välineellistetyltä maahanmuutolta. Europarlamentaarikot joutuvat painimaan turvallisuuden saralla seuraavalla eurovaalikaudella niin Venäjän uhan kuin Kiinan muodostaman talousriskin kanssa.

Siksi pidän nurinkurisena sitä, että äänestysaktiivisuus on eduskuntavaaleissa suurempi kuin eurovaaleissa. Suomen kokoisen maan vaikutusvalta ja etu nojaavat europarlamentaarikkojemme osaamiseen. Mitä sitkeämpiä ja työhönsä sitoutuneempia edustajia Suomesta parlamenttiin äänestetään, sen parempia lopputuloksia maallemme voidaan odottaa. Se, valitaanko tällaisia ehdokkaita, on kiinni äänestäjistä eli Suomen kansasta.

Lisäys: Valtioneuvosto pudotti 23.5.2024 yleisistunnossaan Ylivieskan eteläisen ylikulkusillan pois rahoitettavien liikennehankkeiden listalta.