Kuva: Wikipedia

Julkaistu painetussa Kalevassa 9.3.2022

Venäjän torstaina 24. helmikuuta aloittama hyökkäyssota Ukrainaa vastaan ravistelee perustaa, jolle maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on perinteisesti rakennettu. Toimiva suhde Venäjään ja sääntöperusteinen maailma on Venäjän toimesta murennettu. Onneksemme elämme maassa, jossa omaa puolustuskykyä on vahvistettu, ja jossa on tehty alati syveneviä kahdenkeskisiä sopimuksia länsimaiden kanssa.

Meillä ei ole kuitenkaan perusteita viivyttelylle puolustusliitto Naton jäsenyyttä hakiessa. Suomi on itsenäisyytensä historian saatossa ymmärtänyt hyödyntää nopeastikin avautuneet hetket, joissa meillä on ollut mahdollisuus lujittaa turvallisuuttamme ja asemaamme lännessä.

Ilma on sakeana erilaisten väärien profeettojen Natoon liittyviä väittämiä. Ajoittain kuulee epäiltävän Naton halukkuutta puolustaa Suomea, vaikka olisimme sen jäsen. Vahvin väite tätä vastaan on se tosiasia, ettei yhteenkään Naton jäsenmaahan ole hyökätty liittokunnan olemassaolon aikana. Tuskin kukaan voi väittää, että esimerkiksi Baltian maiden turvallisuus olisi nyt parempi liiton ulkopuolella.

Olennaista on ymmärtää, että puolustusliiton jäsenenä ehdotonta olisi ainoastaan sitoutuminen liittokunnan 5. artiklaan, eli siihen, että yksi on kaikkien puolesta ja kaikki yhden puolesta. Muuten toiminta on jäsenmaan kykyihin ja olosuhteisiin sopeutettua. Suuri antaa paljostaan ja pieni vähästään, mutta yksikään ei sitä mihin kyvyt eivät riitä.

Suomen tärkein tehtävä jäsenenä olisi oman ja lähialueensa puolustaminen. Kaikki Naton päätökset tehdään yksimielisesti ja operaatioiden käynnistymisen jälkeen osallistumisen laajuus sekä muoto on jäsenen itsensä päätettävissä.

Jäsenyyden keskeisin ja Suomelle elintärkein hyöty olisi parantunut huoltovarmuus ja puolustustarvikkeiden parempi saatavuus. Nämä tukisivat maamme olennaisinta tehtävää Naton jäsenenä, oman maamme puolustamista.

Huollon ja materiaalituen merkitys on korostunut myös Ukrainan puolustustaistelussa. Maantieteemme vuoksi se, mitä emme itse kykene tuottamaan, tulee pääasiassa maahamme ilma- tai meriteitse. Maantieteeseen sidottua on myös maamme houkuttelevuus investointikohteena. Jo nyt Venäjän aggressio on nostanut ulkomaalaisten sijoittajien käsitystä Suomesta riskialttiina maana. Näin ollen Nato on paitsi turvallisuutta myös taloutta vahvistava ratkaisu.

Kyselytutkimusten perusteella kansa on herännyt Suomen muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen. Nyt katseet kääntyvät eduskuntaa kohti. Meidän on päätettävä haluammeko osaksi Naton turvatakuita vai emme. Päättämättömyyden aika on nyt ohi.