Puhun paljon taloudesta, koska kaikki Suomen hyvinvointi rakentuu sen varaan, että yrityksemme ovat kilpailukykyisiä ja työtä kannattaa tehdä. Siksi minua kalvaa se, että politiikassa puhutaan liian usein talouden munkkilatinaa ja viljellään käsitteitä kuten tuotantokuilu, kestävyysvaje, rakenteellinen alijäämä avaamatta näitä ihmisille sen tarkemmin. Tämä ei aina tue sitä, että talouskeskustelua olisi vaivatonta ymmärtää ilman alan koulutusta tai tarkempaa paneutumista.
Koska talous ja pienyrittäjyys ovat tärkeitä teemoja minulle, haluan avata mahdollisimman helppotajuisesti sitä, miksi korkea verotus tuhoaa hyvinvointia, ja miksi kannustava verotus on niin tärkeää. Kaiken keskiössä on yksi käsite, verokiila, jonka haluan avata tässä mahdollisimman helppotajuisesti.
Oletetaan, että meillä on kaksi huippuhyvää parturia, Maija ja Matti. Molemmat ovat yhtä hyviä siinä mitä tekevät, ja pystyvät velottamaan laadukkaasta hiustenleikkuusta 25 € + alv 24% eli yhteensä 31 euroa. Verokiilaa voimme havainnollistaa käsitteenä siten, että “Kuinka monta parturointia Matin täytyy tarjota asiakkailleen, jotta hän kykenee ostamaan tismalleen samanlaisen palvelun Maijalta itselleen.”
Oletetaan, että hiustenleikkuu on täydellinen palveluhyödyke, josta ei synny yrittäjälle yhtään materiaalisia kuluja. Matti ja Maija toimivat toiminimellä, ja tulouttavat rahat yrityksestään ansiotulona. He tienaavat 3000 euroa kuussa, eli heidän ennakonpidätysprosenttinsa on noin 28 prosenttia.
Veloitettuaan hiustenleikkuun asiakkaaltaan, Matti pidättää 31€ euron parturoinnista 6 euroa arvonlisäveroa verottajalle. Tällöin Matin eläkemaksuun vaikuttava laskennallinen työtulo hiustenleikkuusta on 25€ eli yrittäjäeläkettä tulee maksettavaksi (24,1 %) eli 6,03 euroa. YEL-vakuutuksen voi vähentää verotuksessa.
Näin ollen Matille jää verotettavaa ansiotuloa 18,97 euroa, jonka hän nostaa ansiotulona. Tästä tulosta toimitetaan 28,0% ennakonpidätys. Näin ollen Matille jää ”nettopalkkaa” käteen 13,66 euroa yhdestä hiustenleikkuusta, joka kustantaa asiakkaalle 31 euroa. Mikäli Matti haluaa ostaa itselleen tismalleen samanlaisen hiustenleikkuun, jota Maija tarjoaa, tarkoittaa tämä sitä, että Matin tulee leikata 31€/13,66€ = 2,27 hiukset eli tarjota yli kaksinkertainen lisäarvo omille asiakkailleen.
Matin ja Maijan esimerkki tuo esille sen, miten Suomen järjettömän korkea verokiila ei kannusta ahkeruuteen vaan luo valtavia hyvinvointitappiota. Yllä olevassa esimerkissä ei huomioida edes liiketoiminnan tavanomaisia kuluja, kuten tila/tuolivuokraa, kirjanpitoa, matkakuluja, sähkölaskuja, nettiä, matkapuhelinta, tapaturmavakuutuksia ja niin edelleen. Todellisuudessa työn vaihtaminen työksi vaatii sitä, että Matti tai Maija tarjoaa kolme kertaa omaa osaamistaan, jotta voi ostaa tismalleen yhden vastaavan palvelun itselleen.
Entä kuinka paljon Matin pitäisi tehdä lisää töitä, että hän voisi kasvattaa elintasoaan tuon ostamansa hiustenleikkuun verran? Tämä kysymys tarkastelee marginaaliveroa eli tienatusta lisäeurosta pidätettävää veroa. Se on Matin kohdalla n. 47,9 prosenttia. Matin pitäisi leikätä peräti__ neljän asiakkaan hiukset__, jotta hän saisi normaalitulojensa lisäksi ostettua itselleen Maijalta hiustenleikkuun.
Rohkaiseeko tämä himoverotus millään tavalla ahkeruuteen? Huomionarvoista on, että esimerkiksi Suomessa pääministeri siivoaa kotinsa itse, vaikka on korkeasti koulutettu ja suurituloinen, eikä esimerkiksi luo uutta työtä palkkaamalla siivoojaa. Suomessa on myös tavallista tehdä suuriakin remontteja itse, vaikka ammattilainen saisikin aikaan parempaa jälkeä. Korkea verokiila epäilemättä kannustaa myös harmaaseen talouteen.
Mikäli haluamme luoda tulevaisuudessa vihreää ympäristöystävällistä kasvua, on selvää, että lisäarvo tulee tuottaa yhä palveluvaltaisemmin ja informaatiotekniikkaan nojaten. Tällöin bruttokansantuotteeseen aikaansaadut lisäeurot tulee luoda vihreällä kasvulla. Siksi erityisesti kummeksun sitä, miksi vihreät ovat hallituksessa leikanneet kotitalousvähennystä. Erityisesti ympäristötietoisten tahojen tulisi ymmärtää korkean verokiilan merkitys palveluiden myynnin suurimpana esteenä. Ekologisesti kestävää talouskasvua voidaan luoda ainoastaan ekologisesti kestävien palveluiden verokiilaa alentamalla!
