KIRJALLINEN KYSYMYS Toisen asteen urheilupainotteisten oppilaitosten yhdenvertaisesta kehittämisestä
Eduskunnan puhemiehelle
Suomessa on pitkä perinne määrätietoisen urheilemisen yhdistämisestä toisen asteen opintojen kanssa. Tätä tehtävää ovat suorittaneet lukuisat urheilupainotteiset lukiot ja ammatilliset oppilaitokset ympäri maata.
Valitettavasti maassamme on yhtä pitkä perinne oppilaitosten välisestä epäsuhtaisesta asemasta lain edessä. Tämä muuttuu todellisuudeksi etenkin oppilaitoksille suunnatun rahoituksen muodossa.
Urheilupainotteisten lukioiden asema pohjautuu lukiolain 6§:ssä määriteltyyn lukioiden erityiseen koulutustehtävään. Ammattioppilaitosten rahoitus perustuu taas hankepohjalle, jota on useasti täydennettävä omaehtoisen rahoituksen hankkimisella. Tilanne on pysynyt ennallaan jo 30 vuoden ajan. Pelkästään vuonna 2019 urheilulukioiden rahoitus oli urheilupainotteisiin ammattioppilaitoksiin nähden jopa nelinkertainen. Rahoituksen epäsuhta luo erilaisia ongelmia.
Erot rahoituksessa asettavat eri opintopoluilla olevat urheilevat nuoret keskenään erilaiseen asemaan. Ammatillisten oppilaitosten kyky tarjota kullekin nuorelle mahdollisuus urheilun ja opiskelun yhdistämiseen on rajallinen, koska toiminnan laajuutta ja laatua rajoittaa rahoituksen epävarmuus.
Ammattioppilaitosten on hankittava oma-aloitteisesti rahoitusta hankepohjaisen rahoituksen tueksi. Paikoittain tämä lisää oppilaitosten hallinnollista työtä. Niin kauan kun ammatillisen koulutuksen rahoitus on tällaisella pohjalla, joutuu määrätietoisesti urheileva nuori mukautumaan koulutusjärjestelmän rajoituksiin.
Toisen asteen oppilaitosten keskinäinen epäsuhta lain edessä on tiedostettu jo vuosien ajan. Valtioneuvoston liikuntapoliittisessa selonteossa vuodelta 2018 (s. 22) todetaan seuraavaa:
“Myös urheilupainotteisia ammatillisia oppilaitoksia tarvitaan ja niitä on kehitettävä yhdenvertaisesti urheilulukioiden kanssa.”
Lisäksi Rinteen-Marinin hallitusohjelman kohdassa 3.7.1 Kulttuuri, nuoriso ja liikunta tuodaan esille urheilupainotteisen ammattioppilaitosten yhdenvertaistamisen tarve urheilulukioihin nähden. Kirjauksista huolimatta on epäselvää, miten näiden ammattioppilaitosten asema on kehittynyt.
Urheilupainotteisten ammattioppilaitosten on ennemmin tai myöhemmin päästävä yhtäläiseen asemaan urheilulukioiden kanssa. Tämä tarkoittaa lainsäädäntöön kirjattua asemaa ja vakiintunutta rahoitusta. Lainsäädännöstä juontuva eriarvoisuus oppilaitosten välillä ei saisi määrätä urheilevan nuoren opintopolkua. Kullakin urheilevalla nuorella on oltava mahdollisuus määrätietoisen lajiharjoittelun ja opiskelun yhdistämiseen heille sopivalla tavalla.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus on edistänyt urheilupainotteisten ammatillisten oppilaitosten rahoituksellista yhdenvertaistumista urheilulukioihin nähden?
Aikooko hallitus saattaa urheilupainotteiset ammattioppilaitokset lain edessä yhdenvertaiseen asemaan urheilulukioiden kanssa?
Helsingissä 12.11.2021
Janne Heikkinen (kok)
